Paras kotikieli on äidinkieli

Kansainvälistymisen into saa ihmiset tekemään yllättäviä ratkaisuja. Hämmentävimmästä päästä kansainvälistymispyrkimyksissä on, että perisuomalaisessa perheessä toinen vanhemmista on päättänyt puhua lapsilleen vain englantia, jotta lapset oppisivat maailmanlaajuisen kielen heti pienestä pitäen.

Ratkaisullaan vanhemmat haluavat tietenkin tasoittaa lastensa tietä ja antaa heille menestyksellisen elämän eväitä niin paljon kuin mahdollista. Se on ymmärrettävää ja inhimillistä.

MUTTA kansainvälistymispaineet ovat menneet jo turhan pitkälle, jos Suomessa asuvassa suomalaissyntyisessä perheessä vaihdetaan lasten synnyttyä kotikieleksi englanti.

Lapsilla on oikeus omaan äidinkieleen, ja aidosti kaksikielisissä perheissä hänellä oikeus vanhempiensa kieliin. On luontevaa, että syntyperältään erikieliset vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään.

ILMIÖTÄ sivusi viime viikolla myös filosofian tohtori Auli Hakulinen, joka jarrutteli suomalaisvanhempien intoa pistää ekaluokkalaisensa englanninkieliseen kouluun. "Kansainvälistyä ehtii myöhemminkin", hän painotti.

Hakulinen on yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) kielipoliittisen toimintaohjelman kirjoittajista. Kotus julkaisi viime viikolla Suomen kielen tulevaisuus -nimisen ohjelman. Se ei kuitenkaan keskity kauhistelemaan englannin kielen ylivaltaa suomalaisessa kulttuurissa.

Sen sijaan ohjelma haluaa puhua äidinkielen osaamisen puolesta. Vieraita kieliä oppii, kun hallussa on kielen perusasiat.

KIELI EI ole vain sanojen ja kieliopin osaamista. Se on myös kielensävyjen, kielen avulla välitettävien tunnetilojen ja kielentajun tuntemusta.

Juuri kielenhallinnan ja erilaisten tilanteiden ymmärryksen vuoksi pohjalla on oltava yksi vahva kieli, äidinkieli, josta vieraiden kielten oppimiseen on helpompi ponnistaa.

Englannin kielen osaaminen ei suoralta kädeltä merkitse kansainvälistymistä. Tämä on vanhempien hyvä muistaa heidän harkitessaan kielikylpykouluja lukemaan - ja kommunikoimaan - opetteleville pikkulapsilleen.

KOTUKSEN ohjelman kirjoittajat esittävät, että heidän työtään jatkaisi valtion työryhmä, joka suunnittelisi Suomelle kielipoliittisen ohjelman. Siinä kartoitettaisiin Suomessa puhuttavien kielten tilanne ja kieliryhmien oikeudet.

Kotuksen nyt julkaistun toimintaohjelman perusajatuksena on, että suomi on Suomessa keskeinen kieli kaikilla elämänaloilla.

Itsestäänselvältä tuntuva muistutus on tarpeen, sillä suomen kieli usein väistyy muiden kielten tieltä.

Siksi ohjelmassa puhutaankin rinnakkaiskielisyydestä, jossa ajatuksena on rohkaista käyttämään suomen kieltä eri yhteyksissä muiden kielten rinnalla. Pienempien yhteisöjen kielten ei ole tarpeen väistyä valtakielten tieltä.

Äidinkielen vahvistaminen ja sen arvostaminen on paras tapa opastaa ja ohjata monikielisyyteen - ja myös kansainvälisyyteen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.