Parhaiten johdettu maakunta

Keski-Suomi tunnetaan sovinnonrakentajien maakuntana.

Saarijärveläistä Päiviö Hetemäkeä (1913-1980) ja viitasaarelaista Niilo Hämäläistä (1922-2001) ei voi sivuuttaa, kun puhutaan suomalaisesta neuvottelutaidosta ja sopimuspolitiikasta.

Myöskään ei liene sattuma, että SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri ja hyvin todennäköisesti tuleva valtiopäivämies Lauri Ihalainen on Keski-Suomesta, Pihtiputaalta.

KERRAN 1950-luvulla Hetemäki kutsui politiikan ykkösketjun kesäasunnolleen tavoitteena puolueiden edes jonkinlainen sovinto. Siitä on jäänyt Hetemäen vieraskirjaan todisteeksi Urho Kekkosen ja muiden vieraiden kiitosvärssy.

Kiitos saunasta ja ravuista, poliittisista häränsavuista ja huomispäivän alkutavuista.

Vaikka Keski-Suomen Osuuspankin järjestämässä Tammikuun kihlaus -seminaarissa viikko sitten ei saunottu eikä syöty rapuja - hyvin kyllä syötiin - tavoitettiin Jyväskylän Paviljongissa jotakin huomispäivän alkutavuista ja kuultiin suoraa puhetta eli häränsavuja.

Sovintopolitiikka ei viitoitettu pelkästään työmarkkinapolitiikkaan vaan puhuttiin myös Keski-Suomen huomispäivän alkutavuista.

Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Keijo Manner kysyi seminaarin avauspuheessaan, voisiko Keski-Suomi rakentua Suomen parhaiten johdetuksi maakunnaksi.

Manner haastoi keskisuomalaiset tarttumaan ideaan.

Keski-Suomen eheys ja edunvalvonnan perinteet muodostavat lähtökohdan maakunnan hyvän johtamisen tavoitteelle.

Keskisuomalaisen maakuntapolitiikan ja johtamisen erityispiirteet syntyivät kauan sitten, kun tavoitteena oli oma lääni. Maakunnassa opittiin hyvin suunnitellun laaja-alaisen toiminnan merkitys. Keskisuomalaisten sitkeyttä alettiin arvostaa pääkaupungin virkaportaissa.

Keskisuomalaiset tiesivät mitä tahtoivat ja mikä oli mahdollista.

Läänin on mennyt, mutta johtaminen ja yhteisesti päätetty maakunnan kehittämisstrategia ovat ainakin yhtä välttämättömiä kuin ennenkin.

Keski-Suomen yksi erityispiirre on keskittyminen, jonka seuraus on Jyväskylän seudun vahva asema muuhun maakuntaan verrattuna. Jyväskylän johtamisessa on pidettävä silmällä koko maakuntaa. Koko maakunnassa - myös Jyväskylässä - on syytä muistaa vanha kansanviisaus: "Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin".

HYVÄN johtamisen perusedellytykset ovat yhteistyö ja luottamus.

Jyväskylän kuntapolitiikan historian yksi merkittävimmistä vaikuttajista, Pentti Sahi (1929-2002) muisteli kerran erästä keskisuomalaista suurprojektia seuraavasti.

"Kun minä ja Tauno Suomäki Karstulasta löimme kättä päälle, niin se myös piti!"

Kauppaneuvos Manner lupasi muuten toimia maakunnan johtamista pohtivan ensimmäisen tapaamisen kokoonkutsujana, "jos ajatus kiinnostaa".

Sopiva ajankohta voisi olla keväällä eduskuntavaalien häränsavujen jälkeen.

Kirjoittaja on Kesksuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.