Peitinkarvaton supikoira Laukaassa

Kummallisen näköinen kuollut supikoira löytyi tieltä Laukaan Lievestuoreelta maanantaina. Siltä puuttui pitkä peitinkarva kokonaan, mutta vaalea, vähän punertava aluskarvoitus oli aivan terveen näköinen. Otus oli niin outo, että sen lajiakin oli jonkin aikaa pohdittava. Joku sitä oli kuulemma jo sudeksikin arvellut.

Eläimen löysi Seppo Malmi, joka oli kuullut toisesta samanlaisesta liikenteessä kuolleesta. Se oli löytynyt läheltä Lievestuoreen varikkoa.

Eviran tutkija Marja Isomursu kertoo, että ainakaan Eviran tutkimuspöydille ei tällaisia supikoiria ole saatu, joten ilmiö lienee kovin harvinainen.

- Mieleen tulee kettujen samson-ominaisuus. Se on perinnöllinen ilmiö, joka ilmenee juuri peitinkarvan puuttumisena. Perinnöllisyyteen viittaa sekin, että lähistöltä on löydetty toinen samanlainen.

- Talvella tällainen eläin saattaa joutua vaikeuksiin. Ravintovaroja on saatava enemmän, kuin normaalin karvoituksen omaavan. Kuvien perusteella tällä yksilöllä näyttää kyllä olevan aika paksu rasvakerros. Ehkä se olisi voinut selviytyä talvesta pesässä, Isomursu arvelee.

KESKI-SUOMEN kahdesta karhunpyyntiluvasta molemmat on nyt käytetty. Tuorein kontionkaato tapahtui eilen tiistaiaamuna Pylkönmäellä. Jahti käy nykyään niin, että karhun jäljille lasketaan koulutettu koira, jonka haukunnasta otso ammutaan. Ennen vanhaan konsteja oli muitakin.

Yhteen menetelmään tarvittiin tukeva astia, jonka pohjalle kaadettiin hunajan ja pontikan sekoitusta. Astian päälle ripustettiin narulla oksainen puunkappale.

Karhun ahmiessa astian sisältöä puupalikka osui sitä päähän, jolloin karhu välillä karjahteli. Äänestä metsästäjä tiesi, milloin oli sopiva hetki lähteä ampumaan humalaista mesikämmentä.

LINTUJEN talviruokintaa jotkut jo ovat aloitelleet. Kiirettä ei varmaan vielä ole. Ruokkijoiden iloksi on tullut tieto siitä, että viherpeippoja piinannut tappava loistauti näyttää ainakin toistaiseksi kadonneen. Tutkijoille ei viime aikoina ole tullut yhtäkään loisen tappamaa lintua. Viime talven kova pakkasjakso lienee ainakin osasyy taudin katoamiseen.

Viime talvena viherpeippoja oli kovin harvassa, ilmeisesti juuri tautiepidemian vuoksi. Siitä huolimatta lintulaudoille varmaan saadaan taas normaaleja peippomääriä. Viherpeippo on nimittäin erittäin tehokas lisääntyjä. Se voi saada kesässä jopa kolmet poikaset ja kerrallaan voi syntyä kuusikin poikasta.

SUURI OSA kurjista muutti kaksi viikkoa sitten ja aikamoinen joukko vielä toissa sunnuntaina. Niitä ei juuri enää ole tulossa. Arktisten hanhien muutto on ollut jo jonkin aikaa käynnissä, mutta tuulen suunta on ohjannut suurimman osan hanhiparvista Suomenlahdelle ja siis Keski-Suomen ulkopuolelle. Kaikki hanhet eivät silti vielä ole muuttaneet, joten sopivalla tuulella niitäkin ehkä pääsee täällä ihailemaan.

Isoja petolintuja on jonkin verran nähty. Kohtalaisen varma kotkahavainto on Jyväskylän Laajavuoresta viime perjantai-aamulta. Keski-Suomen kautta muuttavat kotkat ovat useimmiten merikotkia. Ne tulevat Jäämeren rannoilta Venäjältä. Useimmat sen seudun merikotkat viettävät talvensa Itämeren piirissä ja monen muuttoreitti kulkee Keski-Suomen kautta.

Merikotkia ei pesi Keski-Suomessa. Maakotkien pesiä on viime vuosina ollut kaksi tai kolme. Aikuiset maakotkat pysyttelevät talvetkin pesimäalueillaan. Muuttavat tai muuten vain kiertelevät maakotkat ovat siis nuoria yksilöitä.

Luonto-palsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.