Pelasta jääkarhu

Ala-asteikäisenä keksin, miten Afrikasta voisi poistaa nälänhädän, siitä kun muistutettiin jos jotakin jäi lautaselle. Miksei meiltä ylijäävä ruoka päädy afrikkalaisten nälkäisiin suihin? Miksei afrikkalaisia voi muuttaa meidän luokse, kun meillä vettä ja ruokaa on ylitsevuotavasti? En vielä ala-asteella tiennyt mitä rasismi on, tai suomalaista tapaa pitää nokkansa poissa muiden asioista.

Epäoikeudenmukaisuuteen suuttuneena suunnittelin yläasteella pelastavani koko maailman politiikalla. Halusin perustaa isona oman Eettisten puolueen. Ei kärsiviä eläimiä, ei lapsityötä, ei ydinvoimaloita. Onhan sitä aiemminkin eletty alasti, meikittä ja ilman sähköjä.

Viime aikoina olen pohtinut, miksi kouluruoka on lihapainotteista. Onko se niin paljon edullisempaa? Samalla oppilaita valistetaan ilmastonmuutoksesta, erilaisista päästöarvioista ja maailmanlopusta. Eikö koulujen ruokailutottumuksia voisi muuttaa kasvisruokavaliopainotteisemmiksi, jolloin säästettäisiin huikeat lukemat päästöissä?

Samalla voisi vähentää yksityisautoilua ja sen sijaan tukea julkista liikennettä ja kimppakyytijärjestelmiä. Olenko ainoa, joka katsoo kauhulla ohivirtaavia yksin viisipaikkaisia autoja ajavia ihmisiä? Varsinkin, kun suurimmalla osalla on keula kohti kaupunkia. Estääkö pelko nappaamasta vierasta kyytiimme? Hukkukaa rauhassa jääkarhut.

Mutta kuka minä olen moralisoimaan? Jokaisella meistä on omanlaisensa näkemykset toivotusta tulevaisuudesta.

Samaan aikaan kun viisaat ja vähemmän viisaat päättävät Arkadianmäellä Suomen tulevaisuudesta, sinulla on valta päättää omista arkisista valinnoistasi. Sinulla on valtaa myös muihin ihmisiin, joten käytä sitä viisaasti.

Pelasta jonkun maailma, tai edes yhden jääkarhun.

Kirjoittaja opiskelee toista vuotta Cygnaeus-lukiossa.