Perun Fujimori armahdettiin

Perun presidentti Pedro Pablo Kuczynski armahti jouluaattona entisen presidentti Alberto Fujimorin tämän kärsiessä vuonna 2009 saamaansa 25 vuoden vankeusrangaistusta ihmisoikeusrikoksista.

Kuczynski ilmoitti armahdusperusteeksi Fujimorin heikentyneen terveyden, mutta Perun tiedotusvälineet näkevät armahduksen puhtaasti poliittisena eleenä: parlamentissa enemmistönä oleva Keiko Fujimorin (tytär) puolue pyrki erottamaan Kuczynskin ”moraalisen rappion vuoksi” epäiltynä lahjuksien otosta. Yllättäen Keikon veli Kenji pidättyikin erottamisäänestyksestä useiden puoluetovereidensa kanssa, koska ilmeisesti oli neuvotellut lupauksen isänsä armahduksesta.

Fujimori oli voittanut presidentinvaalit vuonna 1990 populistisella ohjelmalla vastaehdokkaanaan yritysmaailman tukema kirjailija Mario Vargas Llosa. Presidenttinä Fujimori käänsi kelkkansa ja alkoi toteuttaa uusliberaalia talouspolitiikkaa. Hän erotti parlamentin ja sai uudessa parlamentissa hyväksytyksi kirjoittamansa uuden perustuslain, jonka voimassa ollessa hänet valittiin uudelleen vuonna 1995.

Fujimori sai paljon ymmärtäjiä Perussa elvytettyään kaoottisessa tilassa olevan talouden ja käynnistettyään köyhien tukiohjelmia lievittämään hintojen nousun tuskia. Fujimori antoi poliisille ja puolustusvoimille laajat valtuudet taistelussa äärivasemmistolaisia sissijärjestöjä vastaan, jotka hallitsivat suurta osaa maan vuoristoseuduista, ja olot saatiin rauhoittumaan. Vähäiselle huomiolle on jäänyt Fujimorin käynnistämä alkuperäiskansanaisten pakkosterilisointi, jonka uhrien määrä saattoi nousta jopa 300 000:een.

Historia voi nähdä Fujimorin ansioksi, että hän vastoin koko poliittisen kentän mielipidettä lopetti yli sata vuotta kestäneen kuluttavan rajasodan Ecuadorin kanssa. Fujimori olisi voinut vetäytyä rauhallisesti eläkkeelle, ellei hän olisi ryhtynyt ehdokkaaksi kolmatta kertaa vuonna 2000. Vaaleissa hän turvautui vaalivilppiin, vastaehdokkaiden ahdisteluun sekä poliitikkojen lahjontaan ja uhkailuun.

Fujimorin kaatoi hänen liittoutumisensa turvallisuusneuvonantaja Vladimiro Montesinosin kanssa, joka hänkin nyt istuu pitkäaikaista vankilatuomiota monien oikeusjuttujen ollessa vielä kesken. Fujimori ja Montesinos politisoivat oikeuslaitoksen, rajoittivat jyrkästi ilmaisunvapautta ja määräsivät turvallisuuspalvelun polttamaan kansallispankin muka oppositiomielenosoittajien tekona.

Montesinos oli ottanut haltuunsa Fujimorin veropetosta koskevan syyteaineiston, mikä loi riippuvuuden. Arvellaan Montesinosin myös hankkineen syntymätodistuksen, jonka mukaan Fujimori oli syntynyt laivamatkalla Japanista Peruun eikä siis perustuslain mukaan muualla kuin Perussa syntyneenä olisi voinut olla Perun presidentti.

Montesinos rakensi kiristyksellä, huumekaupalla ja lahjonnalla oman valtarakenteensa, jonka jatkuminen edellytti Fujimorin pysymistä presidenttinä. Montesinosin lahjomis- ja kiristysoperaatioista tekemien nauhoitusten vuotaminen julkisuuteen sai koko korttitalon romahtamaan. Sen myötä sekä Fujimori että Montesinos pakenivat maasta vuonna 2000, mutta joutuivat myöhemmin kiinni ja saatiin oikeuteen. Suuri joukko poliitikkoja, sotilaita ja liikemiehiä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Oikeusvaltio palautettiin.

Suomalaisista Fujimori keskusteli muun muassa ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin kanssa, ja Suomen kauppasuhteet Perun kanssa kehittyivät. Fujimorin kutsusta vietin päivän hänen seurassaan maaseudulla mukanani Turun yliopiston professorit Jukka Salo ja Risto Kalliola, ja saimme hänet taivuteltua perustamaan ennätysajassa uusia luonnonsuojelualueita erittäin uhanalaiselle elonkirjolle.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja Suomen suurlähettiläs Perussa 1998–2002.