Perustutkimus on yliopiston tärkein tehtävä

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa toimii neljä Akatemian huippututkimusyksikköä ja kaksi akatemiaprofessoria. Tieteellinen tutkimus on kaiken toiminnan perusta. Miksi perustutkimus muka ohittaa tärkeydessään opetuksen ja teolliset innovaatiot?

Suomessa ei ole mitään muuta instituutiota, jolle perustutkimus kuuluisi. Sen täytyy siis olla yliopistojen tehtävä. Se on tärkein, koska ilman sitä yliopisto ei ole kilpailukykyinen myöskään opetuksessa ja innovaatioiden tuottamisessa. Hyviä opiskelijoita houkutellaan tieteen piiriin näkyvillä tieteellisillä saavutuksilla ja integroimalla opetus huippututkimukseen.

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on jo kahdesti valittu kansalliseksi koulutuksen laatuyksiköksi. Tämä status on saavutettu kytkemällä kansainvälinen huippututkimus opetukseen jo ensimmäisistä opiskelupäivistä alkaen. Jyväskylän yliopiston kansainvälinen kesäkoulu on saavuttanut kansainvälisen maineen kursseillaan, joilla kerrotaan tieteen uusimmista menetelmistä ja tuloksista. Kesäkoulu on myös aikaisemmin valittu koulutuksen laatuyksiköksi.

YLIOPISTOSSA tehtävät innovaatiot perustuvat myös huippututkimukseen. Professori Jorma Virtasen tutkimusryhmä kehitti Nanotiedekeskuksessa Hyptoniitti-tuotemerkillä kulkevan hiilinanoputkiin perustuva materiaalin, joka nyt valloittaa maailmaa esimerkiksi tuulivoimaloiden siipimateriaalina. Ilman huippuosaamista ja ajanmukaisia laboratorioita ei materiaalia olisi syntynyt.

Luonnontieteet ja matematiikka ovat osa sivistystä. Niiden tutkimus on muokannut ihmisten maailmankuvaa ehkä enemmän kuin mikään muu tieteen ala. Uskontojen ja filosofien opit on ollut pakko sovittaa luonnontieteiden kokeellisiin havaintoihin: kukaan ei enää vakavissaan väitä, että aurinko kiertää maata tai että eliöt eivät kehittyisi luonnollisen valinnan kautta.

Sairaalabakteerien ongelmaa ei olisi, jos eliöt eivät voisi kehittyä evoluutioteorian mukaisesti. GPS-paikannin ei olisi tarkka, jos koordinaattien laskemisessa ei otettaisi huomioon Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Tieteellisen havainnon tekemisestä voi kuitenkin kulua vuosikymmeniä ennen kuin se on jokapäiväisessä käytössä. Tuskinpa Einsteinilla oli mielessään GPS, kun hän kehitti suhteellisuusteoriaansa.

MITÄ SITTEN on perustutkimus? Se on toisaalta järjestelmällistä työtä, jolla pyritään täyttämään luonnontieteiden ja matematiikan ymmärryksessä olevia aukkoja. Kosmologit pyrkivät selvittämään pimeän energian salaisuuden, biologit selvittävät miten virukset ja lääkeaineet läpäisevät solun seinän.

Toisaalta tutkimus voi perustua pelkkään uteliaisuuteen: Tutkitaan vaikeita asioita vain tutkimisen ilosta. Tämä uteliaisuuteen perustuva tutkimus on myös välttämätöntä, sillä tieteen innovaatiot löytyvät usein odottamattomalta taholta. Onneksi tämän on ymmärtänyt myös eduskunta säätäessään perustuslain, jossa lukee "Tieteen, taiteen ja ylemmän opetuksen vapaus on turvattu".

MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN tiedekunta on kansainvälisesti merkittävä vaikuttaja tieteellisessä perustutkimuksessa. Olemme onnistuneesti toteuttaneet omia visioitamme ja sopeuttaneet ne kulloinkin vallitsevaan lainsäädäntöön ja rahoitusmalleihin. Mikään ulkopuolinen taho ei pyytänyt meitä panostamaan ydinfysiikan tai evoluutioekologian perustutkimukseen. Kuitenkin ne ovat nyt Akatemian huippuyksiköitä. On tärkeää, että seuraamme omia visioitamme myös tulevaisuudessa uuden yliopistolain tullessa voimaan.

Professori Tuija Parvikko esitti tässä kirjoitussarjassa huolensa sivistysyliopiston ja eliitin sivistystason säilymisestä tulosyliopistoajattelussa. Tähän huoleen on helppo yhtyä, mutta uskon, että tiedeyliopistona säilymme myös sivistysyliopistona.

Yliopistolaitoksen historia on osoittanut, että parhaiten pärjäävät ne yliopistot, joissa tuotetaan eniten uutta tieteellisen kritiikin kestävää tietoa. Uskon, että myös Jyväskylän yliopiston hallitukseen valittavat ulkopuoliset jäsenet ymmärtävät tämän. Yhdysvaltain arvostetuimpiin yliopistoihin kuuluva Cornell-yliopisto kiteyttää tutkimusstrategiansa yhteen lauseeseen: "To be the best at what we undertake to do", eli olkaamme parhaita siinä mihin ryhdymme. Yksinkertaista.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani. Artikkeli on osa kirjoitussarjaa, jossa Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien edustajat käsittelevät yliopiston nykytilaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.