Pienessä lajissa MM-kisat käynnistyvät vasta välierävaiheessa

Salibandyn MM-kisat käynnistyvät toden teolla tänään. Pienessä lajissa on vain neljä huippumaata, joten kisat alkavat kiinnostaa vasta arvokisojen välierävaiheessa. Parhaista maistakin Ruotsi ja Suomi ovat omalla tasollaan.

Toisessa kansainvälisesti pienessä lajissa, jääkiekossa, MM-kisat alkavat oikeastaan vasta puolivälierävaiheessa. Jääkiekossa MM-kisat on venytetty äärimmilleen ja turhia pelejä on paljon.

Salibandy on samassa tilanteessa kuin mailapelien isoveli. Suomen vuoden 2010 MM-kisojen A-sarjassa on mukana peräti 16 maata. Yritys levittää lajia on takuulla jalo, mutta katsojan näkökulmasta mikään ei ole niin luotaantyöntävää kuin huonot ja merkityksettömät ottelut.

Salibandyn Tsekin MM-kisoissa ei ole nähty vielä yhtään yllätystä, jollei sellaiseksi lasketa isäntämaan yltämistä maalin päähän (4-5) Ruotsista lähes 9 000 mylvivän Tšekki-fanin edessä.

Lajille olisi eduksi, jos joku kaataisi viimein Ruotsin.

Tšekki on suuren kotiyleisönsä edessä yllätysvalmis, joten Suomen on oltava varuillaan välierässä. Prahan uusi 17 500 henkeä keräävä areena lienee lauantaina liekeissä, kun isännät haastavat Suomen.

Paikallinen taksikuskikin oli innoissaan ottelusta ja kertoi saapuvansa seuraamaan sitä näyttävään areenaan. Yhtään suomalaista salibandyn pelaajaa hän ei kuitenkaan osannut nimetä.

Toisaalta, kuinka moni teistä lukijoista osaa nimetä tšekkiläisiä salibandyn pelaajia? Kyseessä on sentään yksi maailman johtavista salibandymaista.

Itsellenikin kysymys on paha, muistin sopukoista löytyy sentään nimi Ales Zalesny. Niin ja onhan Tsekin maalilla kafkamaista tunnelmaa ( Tomas Kafka). Lieköhän maalivahti täällä Prahassa syntyneen kirjailijan Franz Kafkan sukulaispoikia?

Salibandy on vielä pieni laji, mutta tekee nousuaan. Suomen huippupelaajien mielestä laji on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Salibandyn potentiaali on - ainakin Suomessa - isossa harrastajamäärässä. Lajia - ja sählyä - lätkitään alasarjoissa, monilla työpaikkavuoroilla ja lukuisissa puulaakiturnauksissa. Tutkimusten mukaan Suomessa on noin 250 000 salibandyn ja sählyn harrastajaa. Maailmassa harrastajia on 1,9 miljoonaa.

Salibandy on Suomessa kolmanneksi harrastetuin palloilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Vaikka lajilla on harrastajamassaa, ei se ole yltänyt suuren yleisön kiinnostuksen kohteeksi.

Salibandyliiga kerää kohtuullisia yleisömääriä muutamalla paikkakunnalla, mutta luokattoman vähän väkeä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Laji on monia muita nuorempi ja hankkii arvostusta vähitellen.

Suomessa arvostuksen saamiseen auttaisi ensimmäinen miesten maailmanmestaruus.

Kansainvälisesti salibandy pyrkii olympialajiksi, jolloin sen status nousisi. Samalla Suomella olisi olympiatasolla uusi varma mitalilaji.

Mutta ei välttämättä. Jos lajin kehitys jatkuu nopeana, voi Suomi joutua kamppalemaan 15 vuoden päästä tosissaan pääsystä neljän parhaan joukkoon arvokisoissa.

Kirjoittaja on Karjalaisen urheilutoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.