Pienistä puroista ja monesta lähteestä

Näkemykset talouden tilasta ovat ristiriitaisia. Ennustelaitokset povaavat matalaa kasvua tuleville vuosille. Tyydymme prosentin BKT-kasvuun, kun 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa normaalitaso oli moninkertainen. Julkinen talous on surkeassa jamassa, työttömyys on oma tarinansa.

Aluekehittämisen tuoreessa vertailussa emme Keski-Suomessa saa kehuttavia arvosanoja. Kaiken synkkyyden keskellä pk-yritysten odotukset tulevasta ovat barometreissa myönteisiä, ja Keski-Suomen Aikajanan mukaan liikevaihtokehitys viime kuukausilta on nousujohteista. Maakunnan yritysten yhteen laskettu liikevaihto on yli viisi prosenttia korkeampi kuin 2010.

Monella yrittäjällä on kiire. Ovi käy tiheämmin, työreissuja riittää, verkkokauppa vetää. Kiireen myötä ostetaan enemmän toisten yrittäjien palveluita tai ollaan palkkaamassa ensimmäistä tai kenties kymmenettä työntekijää omaan firmaan.

Mistä on kysymys? Meillä ei ole bilateraalikauppaa Neuvostoliiton kanssa, jossa presidentti neuvotteli diilit viideksi vuodeksi ja öljyn hinnan nousu takasi, että tavaraa meni rajan yli. Ei ole myöskään entisenlaista Nokiaa pitämässä meistä huolta.

Vuosina 2001–2012 pieniin yrityksiin syntyi yli 100 000 työpaikkaa, isoihin alle 8 000. Nyt on kuljettava ilman isoja vetureita, tehtävä kunkin itse omat diilinsä ja pärjättävä kansainvälisessä kilpailussa.

Yrittäjät tuntevat tämän omakohtaisesti ja tekevät kaikkensa. Kasvu tulee pienistä puroista, monesta lähteestä, kenties jonkin aikaa hitaammin kuin mihin totuimme, mutta tulee kuitenkin.

Yrittäjät yrittävät joka tapauksessa. Menestymistä edistää, jos päättäjät ja kanssaihmiset ymmärtävät, missä mennään. Keskitetyt työmarkkinaratkaisut johtavat siihen, että pienet yritykset eivät uskalla työllistää, vaan ostavat palveluita toisilta yrittäjiltä tai eivät kasva lainkaan.

Kasvu ei aina vaadi lisätyövoimaa, mutta on järjetöntä hidastaa työvoimaa tarvitsevien yritysten kasvua vanhoihin rakenteisiin nojaten. Yrityskenttä on niin moninainen ja tilanteet niin yksilöllisiä, että keskitetyt ratkaisut eivät sovi yhteen juuri kenenkään liiketoiminnan kanssa.

Tarvitsemme myös enemmän uusia yrityksiä. Kansainvälisesti verrattuna yritysmäärämme on pieni. Ruotsissa perustettiin 2014 noin 70 000 uutta yritystä ja Norjassa 75 000. Suomessa vastaava luku oli alle 30 000. Huippuvuotemme oli 2007, jolloin perustettiin 34 000 uutta yritystä.

Nuorten yrittäjyysasenteet ovat aiempaa myönteisempiä, mikä ennustaa muutosta tilanteeseen. Onhan varmasti niin, että koulutusta ei millään tasoilla enää suunnata vain isoihin organisaatioihin tai julkiselle sektorille työllistymiseen?

Panostetaanhan koulutusorganisaatioissa siihen, että nuorilla on avaimet omissa käsissään työllistää itsensä tai työllistyä yhteiseen yritykseen hyvällä tiimillä?

Työsarkaa riittää meillä kaikilla, pökköä pesään!

Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.