Pientä hermoilua syystä ja syyttä

Markkinoilla hermostuttiin taas hiukan maailmantalouden tilasta Kiinan pudotettua virallista talouden kasvutavoitetta tälle vuodelle. Euroopan kriisi kuitenkin pysyy ja saattaapa taas vähentää riskihaluja. Vaikka Kreikan valtion massiivinen lainavaihto-ohjelma yksityisten luotottajien kanssa näyttää onnistuvan, sen vaikutukset valtionlainojen luottovakuutusmarkkinoille ovat toistaiseksi epäselvät. Kansainvälinen johdannaisjärjestö ilmoitti viime viikolla, että Kreikan lainaohjelma laukaisee Kreikan yksityisiin valtionlainoihin liittyvät luottovakuutukset (CDS).

Ilmoitus pelasti suurten CDS-markkinoiden uskottavuuden, mutta saattaa lisätä epävarmuutta taas muiden euroalueen rupumaiden osalta. Tarkempaa tietoa Kreikan lainojen CDS-rahavirroista saadaan ensi viikon alussa. CDS:t ovat siis johdannaisia, joilla alkuperäisen tarkoituksen mukaan luotottaja voi kattaa maksua vastaan osan riskistään luotonottajan maksukyvyttömyyden varalle, mutta niillä voi spekuloida myös kuka tahansa muu sijoittaja.

 

Rajuudestaan huolimatta Kreikan lainaohjelma on yksityisille luotottajille edullinen. Järjestely on monimutkainen, mutta mutkan oikoen siinä noin 200 miljardin edestä Kreikan tällä vuosikymmenellä maksuun lankeavia valtion lainoja vaihdetaan uusiin lainoihin, joiden nimellisarvo on karkeasti puolet pienempi, korot matalampia ja laina-aika pitkä. Euroalue pehmittää järjestelyä reippaalla 35 miljardilla eurolla.

Vaihdettavien Kreikan valtionlainojen markkinahinta on nykyisin enää noin neljännes lainojen nimellisarvosta. Yksityisten luotottajien kannalta tärkeämpi pointti on kuitenkin se, että tähän mennessä ne ovat saaneet Kreikan lainoista hyvät korot ja laina-ajan lopussa pääoman takaisin. Jatkossa Kreikan velkojen maksu ei ollut enää varmaa. Raha on tähänkin mennessä tullut euroalueen ja valuuttarahaston Kreikalle antamista lainoista, joilta poliittinen tuki on nopeasti kaikkoamassa.

 

Nyt meneillään olevalla järjestelyllä sekä Kreikan lainanhoitokulut vähenevät vuosikausiksi että yksityisluotottajat pelastavat suuren osan vanhoista Kreikka-saatavistaan. Eri asia on se, pudottaako noin 100 miljardin euron yksityisluottojen leikkaus Kreikan valtion velkataakkaa, sillä euroalue ja valuuttarahasto päättävät näinä päivinä uudesta pitkästi yli 100 miljardin euron lainaohjelmasta Kreikalle seuraaviksi 3–4 vuodeksi. Samaan aikaan Kreikka on sitoutunut niin rajuun taloutensa saneeraukseen, ettei kasvua ole näkyvissä vuosikausiin.

 

Suomen julkistalouden saneerauslinjat lähivuosille on määrä piirtää ensi viikolla hidastuneen talouskasvun oloissa. Maailmalla talouskasvu näyttää saavan jonkin verran vakaampaa pohjaa Yhdysvalloissa, sillä työllisyys nousee nyt aidosti, vaikka työttömyysprosentti pysyykin tavanomaista korkeammalla.

Kiinan talous kasvaa, joskin hidastuen, mutta yhdentekevää on se, onko virallinen kasvutavoite entinen kahdeksan vai nyt julistettu 7,5 prosenttia. Kiinan kauppataseen kasvanut vajekin noudattaa vanhaa alkuvuoden kaavaa, joskin Euroopan nihkeä kasvu ja tiukentuva julkissektoreiden kuriinpano hidastaa tietysti myös tuontia Kiinasta Eurooppaan.

Reaalitalouden näkymät muuttuvat rajusti synkemmiksi, jos Israel lähettää pommikoneensa Iraniin.

 

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Suuri osa meistä tekee sitä

Kolumni: Tästä syystä Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Kun koolla on väliä

Kolumni: Inarissa ei kansa liukastele

Kolumni: Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Kolumni: Korkean korvamatoisuuden kappale

Avoimen väylä tulee olla tarjolla kaikille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.