Pienten lasten isä tarvitsee kulia ja munasuojuksia

Hei mies! Juuri sinä kahden- ja kolmenkympin välissä oleva hemmo siellä. Oletko kenties pohtinut perheenlisäysasioita? Oletko miettinyt, minkälaista olisi tulla isäksi?

Annapas kun minä kerron, minulla kun on kokemusta jo neljän ja puolen vuoden ajalta.

Voisin tietysti kertoa yhdessä hetkessä loppuelämäksi kertyvästä vastuusta, totaalisesta elämänmuutoksesta ja sen sellaisesta.

Voisin toki myös paljastaa, miten parisuhde saattaa joutua lapsen syntymän jälkeen koetukselle, ja miten se alkumyllerryksen jälkeen löytää taas uomansa. Palaamatta koskaan enää aikaan entiseen, siihen huolettomaan ajanjaksoon, jossa olitte ihan vain kahdestaan.

Voisin myös kertoa siitä, miten ihmeellistä on kun pieni vauva puristaa pikkukätensä isänsä jättikouran sormen ympärille. Tai miten sydämen täyttää ehdoton rakkaus nukkuvien jälkeläisten tuhinaa kuunnellessa.

Mutta höpö höpö, nuo nyt ovat niitä akkojen tunteellisia höpötyksiä.

Ehei. Minäpä kerron, minkälaisilla keinoilla isä pärjää.

Kun jälkeläinen muuttuu vauvasta potraksi pikkulapseksi (tämä tapahtuu joskus ensimmäisen elinvuoden jälkeen, sanotaan nyt puolentoista ja kahden vuoden välissä), täytyy käyttöön ottaa KUL-periaate.

Kiristys, Uhkailu ja Lahjonta.

Ne ovat ainoat välineet, joilla uhmaikäiseen lapseen saa jotain rotia. Kaikki ne kasvatusoppaita väsäilleet besserwisserit, jotka kehottavat maltillisuuteen eivätkä suosittele edes äänen korottamista kiistatilanteissa, eivät selvästi ole koskaan olleet samassa huoneessa alle kaksikymppisten kanssa.

Lisäksi, vaikka erinäisissä oppaissa muuta väitetäänkin, alkaa vanhempien uhmaaminen siitä hetkestä, kun nappula oppii puhumaan. Uhmaikä loppuu yleensä vasta haudan levossa.

Mutta näin se maailma toimii, lapset kostavat vanhemmilleen sen, mitä nämä tekivät omille vanhemmilleen. Ei siis ihme, miksi isovanhemmat ovat aina niin onnellisia lapsenlapsiensa seurassa!

Lisäksi tarvitset munasuojat.

Kyllä, juuri ne sellaiset jääkiekosta tutut, sivistyneemmin määritellen niitä kai kutsutaan alasuojuksiksi.

Jos aiot enää koskaan nukkua selälläsi, opettelet joko tekemään sen kädet sukupuolielimesi suojana tai sitten pidät suojia. Ellet sitten pidä yllättävästä, halkaisukirveen hellyydellä unen katkaisevasta kivusta.

Jos pikkulapset nimittäin jostakin pitävät, niin vanhempien aviovuoteen käyttämisestä trampoliinina. Heitä ei haittaa, jos arjen murjomaa ruhoaan lepuuttava isä jää alle, päin vastoin. Lisäksi tämä tiikeriloikka tehdään ainakin meidän taloudessamme hyvin usein myös yön pimeydessä.

Pienten jalkojen töpsyttely makuuhuoneen ulkopuolella onkin ääni, johon muuten sikeästikin nukkuva isä oppii reagoimaan nopeasti.

Että näin. Ei muuta kuin lisääntymään!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Suuri osa meistä tekee sitä

Kolumni: Tästä syystä Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Kun koolla on väliä

Kolumni: Inarissa ei kansa liukastele

Kolumni: Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Kolumni: Korkean korvamatoisuuden kappale

Avoimen väylä tulee olla tarjolla kaikille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.