Pihtiputaalta kuuluu kummia

Keski-Suomi on maakuntana nuori, mutta se on osattu kääntää vahvuudeksi. Historiallisten maakuntien takamaista rakennetulla Keski-Suomella on ollut halua ja pyrkimystä yhtenäisyyteen ja yksituumaisuuteen. Keski-Suomi on moneen muuhun maakuntaan verrattuna poikkeuksellisen ehjä kokonaisuus. Lähes kaikki organisatoriset jaot lankeavat yksien ja samojen pitäjien puitteisiin. Näin on sekä sivistyksen että talouden alueella.

Maakunnallinen voimien kokoaminen on tuottanut tuloksia. Se on merkinnyt kykyä rakentaa alueidentiteettiä vahvistavia osuustoiminnallisia yrityksiä. Osuuskauppa Keskimaa ja Keski-Suomen Osuuspankki ovat talouden mahtitekijöitä, joissa valta on keskisuomalaisten naisten ja miesten käsissä.

Mutta nyt Keski-Suomen ydinpitäjien joukkoon kuuluvan Pihtiputaan suunnalta kuuluu kummia.

Pihtiputaan Osuuspankki valmistelee fuusiota Haapajärven ja Pyhäjärven osuuspankkien kanssa. Se yllättää keskisuomalaiset ennen muuta siksi, että puttaalaiset tunnetaan maakunnassa sovinnonrakentajina.

Selän kääntäminen maakunnan omalle, Keski-Suomen Osuuspankille ja liittoutuminen yli maakuntarajan on huonosti harkittu. Toteutuessaan se merkitsee Pihtiputaan osuuspankkiväen jäämistä naapurimaakunnan osuuspankkiryhmän perifeeriseksi poikkeustapaukseksi.

Maakuntarajan takana oleva Pihtiputaan konttori jäisi monella tavalla ulkopuolelle ja syrjään.

OSUUSPANKILLA on Pihtiputaalla perinteitä ja vankka asema pitäjän rahalaitoksena. Sen historiallinen lähtökohta on Elämäjärven ja Sydänmaan osuuskassojen perustaminen 1920-luvun alussa. Elämäjärven Osuuskassa siirrettiin vuonna 1946 kirkonkylään ja nimi muutettiin Pihtiputaan Osuuskassaksi. Sydänmaan Osuuskassa fuusioitiin siihen vuonna 1956.

Pihtiputaalaiset olivat loppuun saakka mukana, kun Keski-Suomessa päästiin vuonna 1989 sopimukseen suuresta osuuspankkifuusiosta.

Pihtiputaan osuuspankin hallintoneuvosto näytti vihreää valoa hankkeelle. Maakunnallisen pankkifuusion ulkopuolelle jääminen oli "työtapaturma". Pihtiputaan Osuuspankki olisi tullut mukaan, jos se olisi saanut maakuntapankin johtokunnan paikan. Se olisi pitänyt järjestää lisäämällä johtokunnan jäsenmäärää.

PIHTIPUTAAN ja maakunnan kannalta on tärkeää, että vuoden 1989 "työtapaturma" korjataan. Nyt tarvitaan Keski-Suomen Osuuspankin avarakatseista kykyä nähdä maakunnan pohjoisen rajapitäjän erityisolosuhteet. Vastaavasti Pihtiputaan osuuspankkiväen pitää nähdä keskisuomalaisuus voimavarana.

Ei pidä unohtaa pihtiputaalaisten vahvaa panosta maakunnan rakentajina. Heistä on ensimmäisenä mainittava mittavan valtiollisen uransa Keski-Suomen toisena maaherrana päättänyt Artturi Jämsén (1925-1976) Alvajärven kylästä. Vanhemmasta historiasta tunnetaan monipuolisesti Keski-Suomessa vaikuttaneet Pihkalat ja monet muut suvut. Ihalaisten ja muiden tunnettujen vaikuttajien ansiosta pihtiputaalaisilla on sovinnonrakentajien valtakunnallinen maine.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.