Pikavoitto pörssissä on nyt yhä vaikeampaa

Pikavoittoa metsästävät vahtivat kvartaalituloksia. He vertaavat analyytikkoennusteita yhtiön toteutuneisiin lukuihin. Sitten he reagoivat eroihin joko ostaen tai myyden osakkeita, riippuen siitä, ylittääkö vai alittaako toteuma ennusteen.

Valitettavasti peli ei ole näin helppo. Yksittäinen kaupankävijä ei voi etukäteen tietää, reagoivatko muut kaupankävijät pörssiyhtiön raportoimaan liikevaihtoon, liikevoittoon vai markkinaosuuteen. Vai ehkä sittenkin näkymiin?

Kaksi oikein samalla kupongilla ei kuitenkaan sekään vielä riitä. Äkkirikastumiseen tähtäävä voi ennakoida oikein, että vaikkapa osakekohtainen tulos alittaa konsensusennusteen. Silti muu sijoittajalauma voi antaa pörssissä sen hetken tunnelmassa vielä enemmän painoarvoa jollekin muulle tekijälle, jolloin kurssi kääntyykin nousuun.

Donald Trumpin vaalivoittoa seuranneessa avauksessa pörssi laski neljä prosenttia. Silti Venäjä-sidonnainen Nokian Renkaat nousi kolme prosenttia, koska joku alkoi hinnoitella maailmantalouden uhkien sijaan pakotteiden poistoa.

Analyytikoiden ennuste ei ole välttämättä sama asia kuin markkinoiden ennuste. Eri pankkeja edustavia analyytikoita on pörssiyhtiötä kohden yleensä noin tusinan verran. Osakkeen kurssitason määrittävät keskenään kaikki maailman mahdolliset sijoittajat.

Nokian osavuosipäivänä tulos oli analyytikoiden odottamaa parempi, mutta ehkä ”markkinoiden” hiljainen tulosennuste oli ollut analyytikoiden ennustetta korkeampi, koska kurssi romahti? Lisäksi Nokian kohdalla ”markkinoita” kiinnostikin tulosta enemmän näkymä. Tosin ei Nokian, vaan sen toimialan.

Pörssin yleistunnelman ollessa heikko positiiviset yllätykset eivät juuri vaikuta hintaan, ja huonoihin uutisiin ylireagoidaan. Tuloskaudella Nordea ei juuri juhlinut odotukset ylittäneellä katsauksellaan, koska samana aamuna moni huolestui vaaligallupeista. Vastaavasti yleistunnelmien ollessa positiiviset huonot uutiset jätetään usein huomiotta, ja hyvät viestit johtavat hintojen rakettinousuun.

Jos edeltävä sai ajatukset umpisolmuun, on pitkäjänteisyyden tarve osakesijoituksissa sisäistetty hyvin. Nykypäivänä tuntuu olevan helpompaa saada oikea rivi kioskin vedonlyöntilapulla kuin pörssin päiväkaupassa. Liigakierroksella näkyy sentään sarjataulukko ja sairastuvalla olijat tiedetään ennakkoon. Pörssissä muuttujia on liikaa lyhyellä tähtäimellä. Pitkässä juoksussa osake kyllä seuraa tiiviisti liiketoiminnan menestystä, joten aika korjaa ongelman.

Tuloskatsausten olennaisin anti on suuret linjat, kuten investoinnit. Suomessa pörssiyhtiöt käyttävät nyt vain 20 prosenttia tuloksistaan investointeihin ja kasvuun. Viime keväänä jopa 80 prosenttia vuosituloksista jaettiin osinkoina.

Lyhytnäköisestä osinkokiimasta ei kannata liikaa innostua. On suosittava yhtiöitä, jotka rohkenevat tehdä kehitysinvestointeja. Trump voi kuitenkin olla vielä monessa kabinetissa kirjoittamaton kortti, joka koetun epävarmuuden kasvun vuoksi jarruttaa uusia investointihankkeita.

Onkin löydettävä erityisen hyviä yhtiöitä, joilla on visioita ja luottamusta omaan tekemiseen, tulipa sitten annettuna millainen tahansa toimintaympäristö. Ruikutus verojen laskemisestakaan ei auta, jos kapitalistin ideat ovat lopussa.

Osakesalkussa paras vakuutus on riittävä hajautus ennen kuin seuraava yllätys on jo otsikoissa.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.