Pikku, pikku bikineissä

Tämän tunnustaminen hävettää, mutta katson toisinaan tosi-tv-sarjaa Exiä rannalta ja sen alkuperäistä formaattia Ex on the Beach. Kyse on sarjasta, jossa tyhjäpäät keikistelevät ja muhinoivat uimarannalla, kunnes heidän entiset seurustelukumppaninsa saapuvat paikalle soppaa sekoittamaan. Sarja on vastenmielisen ääliömäinen, ja olen sen lehdessäkin haukkunut.

Syy katsomiseen on muualla kuin sisällössä. Sarjan naiset ovat usein pienissä uima-asuissa, mikä miellyttää heteromiehen silmää. Paria minuuttia pidempään en siltikään kestä, sitten on pakko vaihtaa kanavaa. Äänet on pakko mykistää, sillä tämän porukan juttuja ei kohtalaisen täysipäinen ihminen kestä hetkeäkään.

Silti tajuan varsin hyvin, mitä jaksossa tapahtuu. Kamalin draama ja kaakatus alkaa, kun jonkun exä saapuu paikalle ensimmäistä kertaa. Tulokas tuntuu olevan aina valtavan suuri ja epämiellyttävä yllätys.

Sarjan nimi on Exiä rannalla, ja jokainen osallistuja on mukana vapaaehtoisesti. Jokainen rannalla tietää, mikä on homman juju. Joten exän saapuminen ei pitäisi olla varsinaisesti suuri yllätys. Juuri sitähän ne kamerat siinä vieressä kuvaavat.

Jos exän saapuminen on niin hirvittävää kuin näyttää jatkuvasti olevan, ehkä ei olisi pitänyt hakea koko sarjaan. Jos joku taas on tullut hakemaan omaa varttiaan julkisuudessa, niin ottakoon sen ylpeydellä vastaan – ilman pelleilyä.