Pirstoutuuko pieni Etelä-Savo?

Etelä-Savo on suosittua loma-aluetta ja luonnonoloiltaan Suomen kauneimpia maakuntia. Suuret vedet ja rantojen vehreys ovat kansallista sielumaisemaa.

Etelä-Savon ongelmana on maakunnan jatkuva heikkeneminen. Pitkässä supistumisen kierteessä ei valitettavasti näy loppua. Alue on menettänyt vuosittain tuhat tai toista tuhatta asukasta. Maakunnan väkimäärä on nyt 156 000 asukkaan tasolla. Näillä luvuilla Etelä-Savon on pieni maakuntia.

Etelä-Savon ongelmana on ollut kasvumoottorin puuttuminen. Kaksi keskusta, Mikkeli ja Savonlinna, ovat historiallisesti nahistelleet keskenään. Kumpikaan ei ole noussut kasvavien kaupunkien joukkoon, kuten naapurimaakunnissa Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Lahti.

Etelä-Savon on kärsinyt historiallisista ratkaisuista. Maakunnassa ei ole yliopistoa, on vain muiden yliopistojen alapisteitä.

Etelä-Savon kehitysnäkymät näyttävät harmillisen harmailta. Kasvusykäystä ei ole näköpiirissä, vaikka maakunnassa on menestyneitä yrityksiä. Ja kulttuuritarjonta on lavean laadukasta.

Armeijan maavoimien esikunnan siirto Mikkeliin on ollut perusteltu ratkaisu. Maavoimakaupunkina Mikkeli voi profiloitua.

VOIMAKAS KESKUS olisi Etelä-Savolle onneksi. Nykyinen maakunta voi tulevaisuudessa pirstoutua, sillä julkisissa palveluissa etsitään uusia ratkaisuja. Kunnat tekevät yhteistyötä, yhdistyvät ja ostavat muualta palveluja.

Etelä-Savon reunoilla katse voi kääntyä naapurimaakuntiin. Esimerkiksi Savonlinnan keskussairaalapiiri on pieni ja siellä hoito voi olla kallista sekä osaaminen suppeaa. Osa Savonlinnasta palveluja ostaneista kunnista saattaa kääntyä Joensuun suuntaan.

Toisaalta Etelä-Savon pohjoisosissa luontainen katse on Kuopioon. Etelässä puolestaan houkuttaa Lahti. Länsireunalla Jyväskylä on luonnollinen suunta.

Esimerkiksi Mäntyharju voi katsoa Päijät-Hämeeseen, Heinävesi Pohjois-Karjalaan ja Kangasniemi Keski-Suomeen.

Etelä-Savon rajakunnille tilanne on houkutteleva. Ne voivat kilpailuttaa kahta maakuntaa. Ne voivat katsoa, mistä saa parasta palvelua kohtuullisin ehdoin.

Etelä-Savon kannalta tilanne on huolestuttava. Väestömenetyksistä kärsivä alue voi joutua hitaaseen kuolonkierteeseen. Rajakunnat joutuvat tätä pohtimaan, sillä taantumiskehitys voi nostaa jatkuvasti palvelujen hintaa.

KANGASNIEMI ON VIREÄ kunta. Sen tulevaisuus näyttää kohtuullisen hyvältä.

Kangasniemellä on vuosikymmeniä pidetty yrityksiä ja kulttuuria tärkeänä. Kangasniemen elinvoima säilyy. Paikkakunta näkyy mediassa juuri vireytensä ansiosta. Kangasniemi on tulevaisuuden kuntia, jos poliittiset päättäjät tekevät myös tulevaisuudessa rohkeita päätöksiä.

Etelä-Savolle on toivottava menestystä. Maakunnan huoli on nuorten poismuutto. Vuonna 2007 maakunnasta lähti lähes 3 400 nuorta (20-29-vuotiasta). Tulijoita oli alle 2 500. Nuorissa on tulevaisuus ja he päättävät asumisratkaisuillaan alueiden menestyksen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.