Pistetään sille joku historiallinen nimi

Nimen keksiminen lapselle on yksi niistä yhtä aikaa riemukkaista ja vaikeista tehtävistä, joita perhe-elämässä tulee eteen. Nimen keksiminen laitokselle, rakennukselle, kadulle tai muulle rakenteelle voi olla myös riemukasta, mutta vaikeaa se varsinkin on.

Riemu voi saada rinnalleen muitakin tunteita, varsinkin, jos uudella nimellä on tarkoitus luoda brändiä tai uutta svengiä. Tai jos yritetään liimata paikkakunnan historiasta kaivetun suurmiehen nimi sellaisen laitoksen päälle, jolla ei lopulta ole paljonkaan tekemistä suurmiehen itsensä kanssa. (Tässä yhteydessä voidaan puhua miehistä, sillä esimerkiksi Jyväskylän noin 60 henkilön mukaan nimetyn kadunnimen joukossa on alle kymmenen naista.)

Vastikään entiselle Keski-Suomen läänin virastotalolle haettiin nimikilpailulla uusi nimi, koska talo remontoitiin ja Wanha Lääni tuntui joistakuista vähän, noh, vanhalta lääniltä. Nimikilpailuun tuli ehdotuksia yhteensä 78, joista viidessä ehdotettiin Cygnaeus-taloa. Virastohan sijaitsee Cygnaeuksenkadun varrella, niin kuin moni muukin talo. Mutta olihan Uno Cygnaeus (1810–1988), ”kansakoulun isä” ja pappi myös valtion virkamies, kansakoulujen ylitarkastaja. Joten kai siitä riittää tälle uudelle fressimmälle nimelle tarpeeksi motiivia. Voi olla, että vuosikymmenten kuluessa tulee se remppa, jonka yhteydessä Wanha Lääni kuulostaa taas jännältä ja tuoreelta nimikilpailun ehdotukselta.

Toisella laidalla Jyväskylää Cygnaeuksen nimi on pyyhkiytymässä pois. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Viitaniemen kampukselle sijoittuvan lukiokokonaisuuden nimeksi esitetään Schildtin lukio, nimikilpailun saalista sekin.

Uudessa kokonaisuudessa yhdistyvät kahden suurmiehen mukaan nimetyt Cygnaeus-lukio ja Voionmaan lukio. Cygnaeus ei oikeastaan liity lukiokoulutukseen mitenkään, mutta lukio sijaitsi ennen Cygnaeus-puiston vieressä.

Vuonna 1995 aloittaneessa Cygnaeus-lukiossa yhdistyivät entiset Kesyn lukio ja Kilpisen lukio. Joten Jyväskylän piirilääkäri, suomenkielen kehittäjä ja Jyväskylän ”lukio-opetuksen isä” Wolmar Schildt (Wolmari Kilpinen) (1810–1893) pääsee Viitaniemessä esille jälleen. Ja vielä sillä fiinimmällä nimellään.

Varjoon jää Viitaniemen fuusiolukiossa myös professori, valtiomies Väinö Voionmaa (1869–1947), jonka yhteys lukiokoulutukseen on myös ohut, katuosoitteeseen perustuva.

Schildtin nimen käytölle löytyy siis hyvät perusteet. Perusteiden joukossa tarpeeton on silti se, että rakennuskompleksi sijoittuu Schildtin pellolle. Ne olivat piirilääkärin pojan peltoja, eivätkä liity lukiokoulutukseen mitenkään.

Toinen koulutuskuntayhtymän lukio sijoittuu Harjun kampukselle ja sen nimeksi on jo päätetty Jyväskylän Lyseon lukio.

Siihen sulautuvat nykyinen Sepän lukio ja Jyväskylän Lyseo.

Lyseon merkittävästä historiasta olisi voitu ammentaa myös nimi, joka paitsi kunnioittaisi menneitä polvia myös komppaisi myötätuntoisesti sitä ankaraa opiskelutahtia, jossa nykylukiolaiset vaivoin pysyvät järjissään: Kahelin-lukio.

Kaarle Henrik Kahelin (1832–1905) toimi Lyseon rehtorina 23 vuotta.

Nimi saatettaisiin kuitenkin helposti ymmärtää väärin, ikään kuin kommenttina jättilukioiden muodostamiselle ja Lyseon perinteiden katkeamiselle historiallisessa kiinteistössään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.