Pitkäaikaistyöttömyys kehysriiheen

Suomen talouden synkkään kuvaan on tullut jotakin positiivisista mm. biotaloudesta, telakka- ja autoteollisuudesta. Työttömyyden kasvu on taittumassa.

Keski-Suomessa työttömiä on nyt lähes 1 300 vähemmän kuin vuosi sitten, mutta maakunta on yhä 15,4% työttömyysasteella mitattuna toiseksi synkin maakunta. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa myös Keski-Suomessa.

Talous- ja työllisyyspolitiikka vaatii nyt rytmin vaihdosta. Hallituksen ensi kevään ns. puoliväliriihi tarjoaa siihen oikean ajankohdan. Riihessä hallituksen tulisi linjata talous- ja budjettipolitiikan suuret linjat vaalikauden loppuun.

Nyt tarvitaan toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kasvua ja edelleen työllisyyttä. Hallituksen pitää tuoda kevään riiheen pitkäaikaistyöttömyyden katkaisupaketti.

Pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä on jo noin 37%. Hallituksen tulisi asettaa vaalikauden loppuun mennessä tavoitteeksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen alle 30%.

Hallitus tuntuu olevan tekojen valossa huoleton vakavimman työllisyysongelman taittamisessa. SDP on laatinut 15-kohtaisen konkreettisen ohjelman pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Hallituksen kannattaisi tarttua ohjelmaan.

Orastavan talouskasvun tukemiseksi ja talouden positiivisen kierteen vauhdittamiseksi tulisi puoliväliriiheen laatia realistinen, täsmäsuunnattu investointiohjelma. Sen tulisi sisältää toimia, jotka tukevat yksityisen sektorin investointi-intoa ja sellaisia julkisia investointeja, jotka vipuvaikutuksella saavat myös yksityiset investoijat kumppaniksi. Tällaisia voisivat esimerkiksi olla liikenneinfrahankkeet, julkisten rakennusten korjaukset ja liikenteen sähköistämisohjelman liikkeelle saattaminen.

Tarvitaan myös pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä tukevia ratkaisuja irrottautumiseksi jatkuvasta leikkauskierteestä ja eriarvoisuuden kasvusta. Hallituksen sisältä on tullut ristiriitaista tietoa talouspolitiikan suunnasta ja uusista leikkaustarpeista.

Pidemmän aikavälin kasvun rakennuspuut ovat panostukset koulutukseen, tutkimus- ja tuotekehitykseen, uusiin maailman megatrendeihin kiinnittyviin innovaatioihin. Nyt hallitus on kaikista näistä huolestuttavalla tavalla leikannut ja eduskunta hallituspuolueiden äänillä ne hyväksyi.

Työmarkkinoilla jatkuvasta muutoksessa selviäminen edellyttää mittavan luokan panostuksia erityisesti niiden työmarkkinoilla olevien koulutuksen lisäämiseen, joilla osaamisperusta on riittämätön siirtyä työstä toiseen eikä työttömyyteen. Alle 30-vuotiaissa noin 100 000:lla on työmarkkinoille tullessa vain peruskoulupohja. Nuorten aikuisten osaamisohjelma vaatii lisärahoitusta.

Tutkimus- ja tuotekehityksestä ollaan leikkaamassa mm. Tekesin rahoituksen osalta ensi vuonna lisää n. 65 milj. euroa. Sen seurauksena myös yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat laskeneet. Yhden euron Tekesin tuki poikii n. kaksi euroa myös yritysten omia tutkimuspanostuksia. Koulutuksesta ja tutkimuksesta ja innovaatiotuista leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa ja syö kasvun, viennin ja kilpailukyvyn perusteita.

SDP on vaihtoehto-ohjelmassa elinkeinopolitiikan linjauksissa nostanut yli vaalikausien ulottuvia tulevaisuuden tavoitteita.

Suomella olisi edellytykset nousta Euroopassa kiertotalouden edistämisen ykkösmaaksi. Sitran myötävaikutuksella tehty kiertotalouden konkreettinen toimenpideohjelma tarjoaa tähän hyvän pohjan.

Arvioiden mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutta jopa 2,5 mrd. ja tarjota 75 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Siksi hallituksen tulisi nostaa kehysriihessä kiertotalouden edistäminen kärkihankkeeksi ja varata rahoitus kiertotalousohjelman edistämiseksi.

Suomella olisi oiva tilaisuus profiloitua myös EU:n tasolla aktiivisesti kiertotalouden esimerkkimaaksi. Kiertotalouden edistäminen tukee myös Suomen ilmasto- ja energialinjauksien toteuttamista.

Palvelujen kuten matkailun merkitys taloudessa kasvaa. Palvelujen osuus on n. 10% bruttokansantuotteesta ja viennistä n. 30%. Palvelualojen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät.

Keski-Suomen tulee nojata vahvuuksiinsa ja lisätä matkailupalveluja ja niitä tukevia investointeja. Esimerkiksi Päijänteen ympäröivät kunnat voisivat tiivistään matkailuyhteistyötään yli maakuntarajojen.

Palvelualojen vauhdittamiseksi tarvitaan elinkeino- ja kasvustrategia ja toimenpideohjelma. Tätä SDP:n esitystä ovat tukeneet myös alan elinkeinojärjestöt kuten Kaupan liitto. Puoliväliriihessä olisi hyvä paikka tehdä palvelualalle elinkeino- ja kasvustrategia uudeksi kärkihankkeeksi.

Kiky-sopimuksen jälkeen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työpöydällä on monia työllisyyspakettiin liittyviä asioita neuvoteltavana kehysriiheen mennessä.

Tärkeämpää on vahvistaa työvoimapalvelujen resursseja, helpottaa työttömyysturvalla opiskelua ja ratkoa, miten työttömyysturvarahoitusta voidaan suunnata mm. palkkatuen kautta työllistämisen edistämiseen.

On surullista, että pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun tarkoitetut juuri toimimaan saadut monipalvelukeskukset (TYP) ollaan lakkauttamassa ja kuntien mahdollisuuksia, vastoin hallitusohjekirjauksia, työllistämistoimissa heikennetään.

Hallitus aikoo sote-palvelujen ohella yhtiöittää merkittäviltä osin myös työvoimapalvelut. Missä ovat julkisten työvoimapalvelujen kehittämisen puolustajat?

Haluan silti todeta, että Suomi selviää aikanaan näistäkin haasteista. Toivotan Keskisuomalaisen lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Kirjoittaja on SDP:n kansan-edustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.