Pito peruskoulun päättäneistä

Monen peruskoulun päättäneen nuoren piinaava jännitys päättyi, kun tiedot toisen asteen opiskelupaikoista selvisivät. Kaikille ei löytynyt paikkaa auringon alla.

Pelkästään Jyväskylässä noin sata peruskoululaista jäi ilman opiskelupaikkaa. Koko maassa heitä on kuutisentuhatta.

Näistä opiskelupaikatta jääneistä nuorista on syytä olla aidosti huolissaan. Ei niin, että heidän otsaansa lyödään pysyvästi syrjäytyneen leima vaan tukemalla ja etsimällä uusia mahdollisuuksia. Tyhjän päälle jääneelle nuorelle on pystyttävä todistamaan, että häntä tarvitaan.

Jyväskylässä on nyt esimerkillisesti yhdistetty voimia pitämään huolta opiskelupaikatta jääneistä nuorista. Ympäri vuoden toimiva kaupungin ja Sovatek-säätiön etsivä nuorisotyö ja Humanistisen ammattikorkeakoulun OhjausLaturi-hanke ovat järjestäneet 11 kesäpäivystäjää, jotka perehtyvät jokaikisen opiskelupaikatta jääneen nuoren tilanteeseen perinpohjin ja etsivät vaihtoehtoja.

Vaikka yhteishaku olisi tuottanut pettymyksen, mahdollisuuksia on monia: lisäpaikkoja avautuu kesän mittaan, on kymppiluokkaa ja ammattistarttia, erilaisia koulutuksen ja työharjoittelun yhdistelmiä.

OPISKELUPAIKOISTA on suurin pula nimenomaan Jyväskylän kaltaisissa vetovoimaisissa keskuksissa, koska ne houkuttelevat tarjonnallaan nuoria kaikkialta maakunnasta. Jyväskyläläinen nuori ei sen sijaan hevin "maalle" lähde.

Lukio ja ammatillinen koulutus ovat jo vuosia olleet yhtä suosittuja peruskoulun päättäneiden nuorten keskuudessa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on johtanut siihen, että suosituimmille linjoille on vaikeampi päästä kuin lukioon.

Lukioihin hakeneista 95 prosenttia sai opiskelupaikan, mutta ammatilliseen koulutukseen hakeneista vain 68 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että ammattiopistoihin hakee moni ylioppilas tai muun toisen asteen tutkinnon suorittanut.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että nimenomaan ammatilliselle puolelle pitäisi edelleen lisätä koulutuspaikkoja. Samalla pitäisi luoda nykyisiä tutkintomalleja keveämpiä väyliä niille aikuisille, jotka haluavat vaihtaa alaa tai muuten parantaa ammatillista osaamistaan.

VALTAKUNNALLISISSA tiedotusvälineissä on vuodesta toiseen julkaistu näyttäviä listauksia Suomen parhaista lukioista ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Näissä vertailuissa monet Keski-Suomen pienimmät maaseutulukiot ovat keikkuneet häntäpäässä. Tämä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että paikkakuntien lahjakkaimmat nuoret ovat mielellään hakeutuneet jopa sadan kilometrin päähän Jyväskylään "laatulukioon".

Journalisti-lehti teki virkistävästi erilaisen lukiovertailun selvittämällä lukioiden oppilasaineksen. Parhaimpiin lukioihin pääsivät vain huippuoppilaat, mutta heikoimpiin käytännössä kuka tahansa.

Eikö maaseudun pienille lukioille kuuluisi erityistunnustus yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta? "Luuserilukio" antaa jokaiselle mahdollisuuden.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.