Pohdinnan ja päätöksenteon vuosi

Suomi analysoi tänä vuonna turvallisuusympäristöään sekä siitä syntyviä vaatimuksia maanpuolustukselle. Aihepiirien tärkeyden ja moniulotteisuuden vuoksi tämän analyysityö toteutetaan kolmella erillisellä selonteolla.

Ensimmäisessä, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tarkastellaan Suomen globaalia toimintaympäristöä ja pohditaan, onko Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin tarve tehdä muutoksia. Tästä erillään itsenäinen asiantuntijaryhmä tekee Nato-selvityksen.

Lisäksi tutkitaan sotilaallisen maanpuolustuksen jatkokehittämistä puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu aloitettiin marraskuussa 2015 ja joka käsiteltäneen eduskunnassa syyskaudella 2016. Selontekojen virkamiesvalmistelua seuraa kansanedustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä.

Puolustusselontekoa laaditaan nyt tilanteessa, jossa tulevaisuuteen katsominen on haasteellista. Isot kysymykset kuten vaikea taloustilanne, pakolaisuuden nopea kasvu ja terroriteot Euroopassa vaativat päättäjien huomiota.

Maanpuolustuksen kannalta sitoutuminen pitkän aikavälin kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää, johtuen jo puhtaasti puolustusmateriaali-investointien pitkästä aikaulottuvuudesta. Puolustusvoimien strategisen suunnittelun aikajänne ulottuu tällä hetkellä 2030-luvulle.

Päämäärämme on ylläpitää sellaista suomalaista sotilaallista suorituskykyä, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen maahamme kohdistuvalle voimankäytölle.

Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella on kasvanut kolmen vuoden ajan. Maanpuolustuksemme uskottavuus on aina suhteessa turvallisuusympäristöömme ja turvallisuustilanteen muutos parempaan suuntaan ei ole näköpiirissä lähivuosina.

Maapuolustuksen tarpeista on huolehdittava tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Puolustusvoimat toteutti vuosina 2012–2015 historiallisen suuren rakenneuudistuksen, joka tasapainotti puolustusvoimien toiminnan ja rakenteet suhteessa aiemmin leikattuihin rahoituskehyksiin. Puolustusselonteossa on tärkeää linjata puolustusvoimien tehtävää ja rakennetta 2020-luvulle.

Tämän vuosikymmenen lopun korvaamme maavoimien vanhenevaa materiaalia ja hankimme uutta. Merivoimien ja ilmavoimien pääjärjestelmien suorituskyvyt vanhenevat 2020-luvulla. Näiden korvaamiseen tähtäävät strategiset hankkeet ovat mittaluokaltaan merkittäviä.

Puolustusselonteko ja parlamentaarinen seurantaryhmä antavat edellytykset päättäjien pitkäjänteiselle sitoutumiselle näihin hallituskaudet ylittäviin puolustuskykymme varmistaviin hankkeisiin.

Oman haasteensa asettavat kehittyvän puolustusteknologian nousevat kustannukset.

Aseteknologia kallistuu maailmassa muuta tuotantoa nopeammin. Saamme käytännössä samalla rahalla yhä vähemmän modernia materiaalia.

Olemme ratkoneet ongelmaa kustannustehokkaasti modernisoimalla käytettyä materiaalia nykyiseen toimintaympäristöön sopivaksi, mutta tämä ei pitkällä aikavälillä sovellu päämenetelmäksi.

Resurssien lisäksi tulee varmistaa suorituskyvyn joustavalle käytölle lainsäädännölliset edellytykset. Eri vaikuttamismenetelmiä yhdistävä hybridisodankäynti on tehokkuutensa vuoksi tullut jäädäkseen. Esimerkiksi kyberturvallisuus vaatii kaikilta viranomaisilta lisäpanostuksia. Hybridiuhkia vastaan puolustautumisessa korostuvat kokonaisturvallisuus ja koko yhteiskunnan varautuminen.

Suomen puolustusyhteistyön lähtökohtana ovat aina kansallisen puolustuksemme tarpeet. Rajallisten puolustusresurssien maana emme kykene kehittämään sotilaallisia suorituskykyjämme täysin yksin. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kansainvälinen puolustusyhteistyö on välttämätöntä.

Edellä mainittuihin kysymyksiin puolustuselonteon tulee vastata ja tuottaa perusteet puolustuskyvyn ylläpidolle haastavassa turvallisuusympäristössä 2020-luvun puoliväliin saakka. Puolustusselonteon perusarvo on perinteisesti ollut parlamentaarikoidemme pitkäjänteisessä sitoutumisessa maanpuolustuksemme kehittämiseen. Turvallinen huomen on yhteinen tavoitteemme.

Kirjoittaja on kenraali ja Suomen Puolustusvoimain komentaja.

Edit. Kolumnia päivitetty klo 9.39  aiemmasta julkaisusta puuttui kolme viimeistä kappaletta. Toimitus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.