Poliitikoilla riittää puuhaa

Euroopassa järjestetään tänä vuonna vielä useita vaaleja, joissa maanosamme poliittinen kartta voi muuttua merkittävästi.

Viikonvaihteessa Ranskassa järjestetyissä aluevaaleissa voittoon marssi oikeisto, vaikka äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman odotettu menestys hiipuikin. Kaksiosaisten vaalien äänestysinto jäi vaisuksi, sillä enemmistö äänioikeutetuista ei toisella kierroksella halunnut tukea äärioikeiston ehdokasta.

Vaalien suurin voittaja oli entisen presidentin Nicolas Sarkozyn johtama keskustaoikeistolainen UMP ja suurin häviäjä presidentti François Hollanden johtama sosialistipuolue. Sarkozy näyttää hautovan paluuta presidentiksi vuoden 2017 vaaleissa.

Mutta toistaiseksi Ranskaa johtaa ranskalaisten silmissä yhä epäsuositumpi Hollande. Häneltä Euroopan mahtinainen, Saksan kristillisdemokraatinen liittokansleri Angela Merkel on saanut tärkeää talous-, ulko- ja turvallisuuspoliittista tukea. Vastineeksi Saksa on antanut Ranskan lipsua talousongelmiensa hoidossa. Vastikään Merkel kävi Suomessa vauhdittamassa huhtikuun eduskuntavaaleihin valmistautuvan oikeiston vaalityötä.

Suomen jälkeen vaaliuurnille käyvät britit toukokuun alussa. Britannian vaalien yksi keskeinen teema on EU-politiikka, johon Skotlanti tuo omat mausteensa. Toistaiseksi pääpuolueet, David Cameronin johtamat konservatiivit ja Ed Milibandin työväenpuolue ovat suosiomittauksissa melko tasaväkisiä eikä kummankaan odoteta saavan yksin enemmistöä alahuoneeseen. Hallitusta muodostettaessa pienpuolueiden asema korostuu.

EU:n ulkopuolinen Sveitsi käy uurnille lokakuussa. Suurista EU-maista Puolassa valitaan toukokuussa presidentti ja lokakuussa uusi parlamentti.

Puolan sisäpolitiikkaa ovat leimanneet huoltosuhteen vinoutuminen nuoren väestön hakeutuessa muualle Eurooppaan, tappiollisen kaivosteollisuuden ongelmat ja työtaistelut sekä maatalouden kriisiytyminen, kun Ukrainan kriisi talouspakotteineen on sulkenut Venäjän vientimarkkinat. Nettikaupan yleistyminen on tosin avannut Puolalle uusia mahdollisuuksia tavaratoimitusten välitysportaana, kun maa sijaitsee sopivasti keskellä Eurooppaa.

Tanskassa ei vielä ole ilmoitettu parlamenttivaalien ajankohtaa. Ne on kuitenkin pidettävä viimeistään 15. syyskuuta. Tuoreen kyselyn mukaan pääministeri Helle Thorning-Schmidtin johtamat sosiaalidemokraatit ovat lisänneet kannatustaan. Tanskalaiset joutuivat alkuvuodesta kokemaan terroritekoja kotimaisemissaan, joten turvapaikanhakijat ja maahanmuuttopolitiikka puhuttavat.

Pyreneiden niemimaalla järjestetään loppuvuodesta parlamenttivaalit niin Portugalissa kuin Espanjassakin.

Portugalissa vaalit on pidettävä syyskuun 20. päivän ja lokakuun 11. päivän välisenä aikana, vaikka vaalipäivää ei vielä ole määrätty. Espanjassa käydään vuoden mittaan useita pienempiä vaaleja, mutta parlamenttivaalien – jotka on järjestettävä viimeistään 20. joulukuuta – alla päähuomion kerää ja vanhan puoluekentän murtaa aivan uusi vasemmistopuolue Podemos, jonka johtaja Pablo Iglesias voi olla maan tuleva pääministeri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.