Politiikkaa kuin silloin ennen

Hallituksen muodostaminen on ollut Suomessa viimeiset kolme vuosikymmentä jokseenkin vaivatonta. On vain yksi poikkeus. Presidentti Mauno Koivisto junaili vuonna 1987 sinipunahallituksen ja Harri Holkerin Suomen Pankista pääministeriksi. Porvarihallitusta kaavailleiden Paavo Väyrysen (kesk.) ja Ilkka Suomisen (kok.) suunnitelmat menivät myttyyn.

Nyt hallituksen kokoamisesta näyttää tulevan yhtä vaikeaa kuin silloin ennen 1980-luvulle saakka.

Vuoden 2011 jytkyä voi verrata vasemmistoliiton edeltäjän, SKDL:n nousuun suurimmaksi vuoden 1958 vaaleissa ja ehkä vielä paremmin vuoden 1970 protestiin, jolloin SMP sai 18 kansanedustajaa ja keskusta kärsi 13 paikan tappion.

Molemmissa tapauksissa hallituksen muodostamiskuviot olivat poikkeukselliset. Vuonna 1958 päädyttiin SKDL:n patoamiseksi SDP:n, maalaisliiton ja kokoomuksen enemmistöhallitukseen, mutta se epäonnistui ulkopolitiikassa ja istui muutaman kuukauden. Vuonna 1970 saatiin ensihätiin kokoon vain Teuvo Auran virkamieshallitus. Se oli kahden kuukauden tilapäisratkaisu. Heinäkuussa 1970 muodostettiin Ahti Karjalaisen - tai presidentti Urho Kekkosen - johdolla keskustan ja koko vasemmiston enemmistöhallitus. Se kaatui jo syksyllä 1971 ja presidentti hajotti eduskunnan.

SUHTEET Neuvostoliittoon toivat omat kommervenkkinsä hallituksen muodostamiseen ja parlamentarismin tulkintoihin. Idänpolitiikka on haasteellista, mutta vieläkin pulmallisempaa näyttää olevan Eurooppa-politiikka! Se vasta uusia menettelytapoja politiikkaan vaatiikin!

Oikein ja kohtuullista olisi, että perussuomalaiset saisivat nyt valtaa ja vastuuta.

Puheenjohtaja Timo Soini on ilmoittanut, että perussuomalaiset äänestävät Portugali-tukea ja myös pysyvän vakauttamisrahaston perustamista vastaan. Kun kokoomus ja SDP pitävät Suomen osallistumista euroalueen vakauttamiseen väistämättömänä, tuntuu kolmen suuren sopimus hallitusohjelmasta lähes mahdottomalta.

VAALIEN suurin häviäjä keskusta on jäämässä oppositioon. Oikein on, että keskusta jättää nyt niin Suomen Eurooppa-politiikan yleislinjan kuin yksityiskohdatkin hallituksen muodostamista kaavaileville kokoomukselle, sosiaalidemokraateille ja perussuomalaisille. Se on johdonmukaista siitäkin syystä, ettei hallitus ole sitonut Suomea mihinkään Portugalin tukiasiassa. Hallitus on ainoastaan antanut EU:lle valtuudet neuvotella esityksen Portugali-tuen ehdoista. Kolmen suuren tehtävä on nyt ensimmäisiksi arvioida, ovatko ehdot Suomen hyväksyttävissä.

Tämän täytyy olla marssijärjestys, jos Katainen aikoo muodostaa kolmen suuren hallituksen.

Kataisen onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Jutta Urpilainen olisi kaiketi halukas yrittämään.

Mutta miltä pohjalta? Parlamentarismi tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että hallituksella on oltava eduskunnan enemmistön tuki.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.