Pornokoe

Katselin vähän pornoa netistä.

Jotakin hätkähdyttävää sen sanomisessa ilmeisesti on. Kuvitelkaa, että Suomen pääministeri sanoisi samat sanat. Tai piispa. Tai isäsi. Oikeastaan aivan kuka tahansa.

Jostakin syystä ei ole tapana kertoa kenellekään, jos on katsonut netistä pornoa. Ja olen varma, että moni on katsonut.

No, minä nyt ainakin katsoin. Etsin materiaalia yhteen kuvataiteelliseen sommitelmaani, mutta se ei ole tärkeää. Eikä sekään, mitä näin ja mitä en olisi halunnut nähdä, vaikka halusinkin.

Materiaalin määrä on läkähdyttävä. Kaikkea löytyy, ja jos haluaa laitonta pornoa, pitää käsittääkseni vain liittää koneensa Tor-verkkoon, jossa käyttäjät ovat täysin tunnistamattomia. Kuulemma kolmannes internetin tietoliikenteestä palvelee pornoa. Ajattelen sitä aina, kun joku ylistää nettiä ihmiskunnan kaikkien aikojen kauneimmaksi keksinnöksi.

Porno eroaa kaikista muista kuvallisen ja taiteellisen esittämisen tavoista siten, että sitä tehdään vain yhteen täsmälliseen tarkoitukseen. Sen katsoja haluaa kiihottua seksuaalisesti silloin, kun ei ole lainkaan kiihottunut seksuaalisesti. Se on huumeen periaate. Taas saat ne samat tunteet! Huume harvoin pettää.

Joku tutkija voi nähdä asiassa muutakin mielenkiintoista, mutta hän joutuu katsomaan pääasian ja päähenkilön – runkkarin – ohi.

Olen lisäksi varma, että netistä muutaman napsautuksen jälkeen silmille purskahtava kuvapaljous vyöryy vaivatta kaikkien rajojen yli. Samat kuvat piirtyvät herran ja duunarin verkkokalvoille, niin Ullanlinnassa kuin Inarissa, kodeissa ja työpaikoilla, jopa kaduilla ja parkkipaikoilla, sillä lähes kaikilla on nykyään koko ajan mukanaan pieni laite, jonka voi koska vain muuttaa alastonkuva-arkistoksi.

Juuri nytkin jossain näppäillään hakukenttiin sanoja free porn, pussy ja anal.

Eikä se ole mikään moralistin painajaisnäky vaan kuiva, ankea totuus.

Vain vaikeneminen ihmetyttää minua. Miksi sanomalehtien pääkirjoitustoimittajat eivät koskaan kirjoita pornosta mitään, vaikka se on internetin aikana polttava yhteiskunnallinen aihe ja lisäksi maailman isoimpia bisneksiä? Ja kun Google kertoo, mitä suomalaiset vuoden aikana eniten hakivat netistä, tuloksista suodatetaan häiritseviä sanoja pois, ettei syntyisi väärää (oikeaa) kuvaa.

Varsin perusteellista tekopyhyyttä. Aivan kuin porno haluttaisiin kieltää tai ainakin tehdä vaikeasti saatavaksi – mutta koska se ei ole mahdollista, enää, on vaiettava?

Nousee siis esiin mahdollisuus, että emme sittenkään ole sinut pornon kanssa, vaikka olemme niin pitkään olleet niin rentoja ja vapautuneita kaikessa seksiin liittyvässä.

Ehkä on syy siihen, miksi pornoa peitellään?

Ehkä ihmiset aavistavat, että se voi tappaa sielusta alueita peruuttamattomasti?

Jos se on totta, on meneillään suuri yhteiskunnallinen koe. Koskaan ennen yhtä valtavalla joukolla ei ole ollut yhtä nopeaa ja helppoa pääsyä yhtä mittaamattomien ja monimuotoisten ja raakojen pornoaarteiden äärelle.

Odotan tuloksia kauhulla, mutta myös, kuten asiaan kuuluu, kierolla kiinnostuksella.

Kirjoittaja on esseisti ja suomentaja