Puhe ei kuulu eikä avaudu

Vuotta 2010 vietettiin Euroopan unionissa ”köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotena”.

Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin mukaan EU-kansalaisista yli 24 prosenttia eli neljäsosa kitui vuotta myöhemmin köyhyydessä tai kamppaili liian matalan tulotason ongelmissa. Eurostatin tuoreimpien, joulukuun 2012 tilastojen mukaan näitä ihmisiä oli 120 miljoonaa. Edellisvuodesta köyhtyneiden joukko oli kasvanut miljoonilla. Köyhtymisen perässä astelevat kodittomuus ja kerjäläisyys.

Pahin tilanne on itäisessä Keski-Euroopassa: Bulgariassa, Romaniassa ja Unkarissa, joissa vapaaehtoisen ruoka-avun varassa elää satoja tuhansia ihmisiä. Espanjassa 1–2 miljoonaa ihmistä saa apua maan Punaiselta Ristiltä ja noin 300 000 elää täysin avustusten varassa. Punaiselle Ristille Eurooppa on kriisialue.

Lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on muuta väestöä suurempi. Eurostatin lukujen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elää peräti 27 prosenttia eurooppalaisista lapsista.

Vuodesta 1987 EU:lla on ollut ohjelma elintarvikkeiden jakamiseksi vähävaraisimmille maatalouden ylijäämistä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on kuitenkin uudistettu niin tomerasti, että nämä ”interventiovarastot” tyhjenevät. Ohjelma päättyykin tämän vuoden lopussa.

EU mittaa köyhyyttä monin kriteerein, mutta mittaustavasta riippumatta kurjuustilastojen kärjessä ovat samat maat: Bulgaria, Romania, Latvia, Liettua, Kreikka, Espanja.

Kuluva vuosi on EU:ssa kansalaisuuden teemavuosi. Sillä juhlistetaan EU-kansalaisuuden käsitettä, joka luotiin Maastrictin sopimuksella 20 vuotta sitten. EU-kansalaisten tärkeimmät oikeudet löytyvät jäsenvaltioita sitovasta EU:n perusoikeuskirjasta.

Jo yli viisi vuotta jatkunut talouskriisi jättiläistyöttömyyksineen on tekemässä EU:n peruskansalaisoikeuksista sisällyksettömiä monissa kriisimaissa. Uhattuina ovat demokratia ja kansalaisvapaudet laajemminkin. Kun muukalaisviha saa väkivaltaisia piirteitä ja usko demokratiaan näyttää jo horjuvan monissa maissa, Suomi on muun EU-ytimen rintamassa patoamassa bulgarialaisia ja romanialaisia omaan kurjuuteensa.

Koko kriisin ajan EU:n komissio on ajanut markkinoiden rajatonta vapautta ylimpänä arvonaan korostavaa markkinafundamentalismia ja heikentänyt juuri niitä yhteisöllisiä arvoja, joille sen pitäisi rakentaa toimintansa. Mutta köyhyyttäkin on helpompi sietää, kun se ei enää ole entiseen tapaan kollektiivista ja sosiaalisesti näkyvää vaan yhä enemmän henkilökohtainen, yksilöllinen kohtalo.

Saksalainen yhteiskuntafilosofi Jürgen Habermas on todennut, kuinka ”systeemin” vallan menetelmillä eli hallinnon byrokraattisilla toimilla ei voida tuottaa ylhäältä ja ulkoapäin solidaarisuutta, joka voi syntyä vain ”elämismaailmassa”, ihmisten arjessa, ystäväpiireissä ja verkostoissa. Solidaarisuutta ei voi synnyttää myöskään markkinoilla, koska yhteisvastuu ei kuulu markkinoiden logiikkaan.

Eurooppa on kriisissä, erityisesti sen eliitti. Elämismaailman huolista puhutaan kielillä, joita se ei ymmärrä.