Puhemies puhuu asiaa

Valtiollisen hierarkian kakkonen, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) on arvostellut kansanedustajien käytöstapoja valtiopäivien avajaisissa. Hänen mielestään on sopimatonta, että valtiopäiväedustajat tulevat myöhästyneenä istuntosaliin tasavallan presidentin puheen aikana. Myös kuvien räpsiminen istuntosalissa on sopimatonta.

Puhemies puhuu täyttää asiaa ja toivottavasti arvon parlamentaarikot suhtautuvat saamiinsa nuhteisiin vakavasti. Eduskunnan toimintaan liittyvien arvokkaiden tapojen ja perinteiden noudattaminen on kansanvallan ja eduskunnan kunnioitusta.

Puhemiehellä on tukenaan vahva kansalaismielipide ohjaillessaan kansanedustajia talon tavoille.

Suomen eduskunnalla on kunniakkaat perinteet edustuksellisen kansanvallan vaalijana. Eduskunta piti pintansa 1930-luvulla, jolloin edustuksellinen kansanvalta murtui kaikissa Baltian maissa, Puolassa, Saksalla, Espanjassa ja Italiassa.Tosin Suomessakin kansanvalta taipui mutta ei taittunut.

Vähälle huomiolle on jäänyt edustuksellisen kansanvallan merkitys sotavuosien Suomessa.

Hallitus antoi vuonna 1941 eduskunnalle lakiesityksen hallinnon koordinaatiosta. Eduskunnan valtaa oli tarkoitus supistaa oleellisesti ja paikallishallinnossa valtuustot piti siirtää kokonaan sivuun. Mutta kenraalien vastalauseista huolimatta eduskunta hylkäsi esityksen perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta.

Suomessa demokratia ja kansalaisyhteiskunta pysyivät hengissä sotatilankin aikana. Sen seurausta oli, että tehtiin paljon muutakin kuin sodittiin. Vuosina 1943–1944 perustettiin kymmeniä uusia maaseutuoppikouluja ja tulevaisuutta rakennettiin muutenkin. Tuskin olisi uusille oppikouluille perustamislupia saatu, jos eduskunnan ja valtuustojen syrjäyttäminen olisi onnistunut.

Varsinkin maaseutupitäjissä kansalaiset odottavat nyt kiinnostuneina, millaisen mietinnön perustuslakivaliokunta antaa hallituksen esittämästä kuntien pakkoliitoslaista. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole mitään syytä epäillä, etteikö eduskunta jatkaisi kunniakkaita perinteitään kansanvallan vaalijana.

Tapojen rikkomuksia on muuten ollut eduskunnassa koko sen historian ajan eli vuodesta 1907. Muutamat ovat heränneet aikanaan niin suurta huomiota, että ne muistetaan vieläkin.

Maalaisliiton Kustaa Pykälä kiirehti kerran 1910-luvulla paljain jaloin eduskunnan istuntoon. Siitä seurasi aikansa mediamylläkkä. Pykälän selitys oli uskottava. Hän oli kävelyllä paljain jaloin auringon lämmittämällä kadulla ja vastaan tuli edustajatoveri Sulo Wuolijoki (sd.), ulkoministeri Erkki Tuomiojan isoisä. Kaverukset poikkesivat kapakkaan juomaan whiskyä. Aikaa vierähti niin, ettei hän ehtinyt ennen istunnon alkamista hakea kenkiä asunnoltaan!

Viina ja muut väkevät juomat ovat aiheuttaneet eduskunnalle paljon harmia ja kiusallisia tilanteita. Kerrotaan, että raittiuden ja kieltolain pääpappi Santeri Alkio (ml.) talutti kerran eduskunnan täysistunnosta ulos juopuneen maalaisliittolaisen. Tapausta sivusta seuranneet olivat arvelleet, että tuon näköinen oli varmaankin Kristus tyhjentäessään Jerusalemin temppeliä.

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.