Pulpetit ja lyijykynät historiaan?

Perjantain Keskisuomalainen esitteli jyväskyläläisen Sepän lukion uuden älyluokan, joka varmasti löi ällikällä monen lukijan. Ei perinteisiä pulpetteja, vaan sohvaryhmiä ja säkkituoleja. Ei liitu- vaan älytauluja, kosketusnäytöillä totta kai.

Viimeisimmällä tietotekniikalla ja trendikkäällä sisustuksella on ylevämpiäkin tavoitteita kuin saada tulevaisuuden toivot viihtymään paremmin opinahjossaan. Älyluokka on esimerkki tulevaisuuden koulusta, jossa oppiminen on vuorovaikutteista ja kaikkia osallistavaa tiedon keruuta ja käsittelyä.

Perinteinen kirjoista pänttääminen, ulkoa oppiminen ja opitun kuulustelu eivät kuulu tällaiseen luokkaan. Sen sijaan ryhmätöihin tila sopii erinomaisesti.

Sepän lukion älyluokan kaltaisten tilojen yleistymistä saamme varmasti odotella kauan, siitä pitää kuntatalouden kurjistuminen huolen. Opetusmenetelmien uudistamista soisi kuitenkin tapahtuvan nykyistä reippaammassa tahdissa.

Onko esimerkiksi mitään järkeä, että nuorten täytyy edelleen kokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa käyttää kynää ja paperia, kun kotitehtävät pääosin tehdään jo tietokoneilla?

ÄLYLUOKKAA ei toteutettu pikkurahalla, sillä se maksoi hulppeat 120 000 euroa. Jyväskyläläisten ja koko maakunnan kannalta hieno asia on se, että opetushallituksen tuki kattoi kuluista peräti 70 000 euroa. Loput maksoi koulutuskuntayhtymä.

Idean älyluokasta toi kouluun rehtori Yrjö Damskägg vierailtuaan Britanniassa av- ja tekniikka-alan messuilla. Ehkäpä opettajien kannattaisi laajemminkin tutustua siihen huikeaan teknologiseen kehitykseen, joka mullistaa muun muassa monia työpaikkoja.

Hyvä hoksaus oli myös ulkopuolisen rahoituksen hakeminen opetushallitukselta. Koko maakunta voi iloita siitä, että innovatiivisia oppimisympäristöjä luodaan muuallekin kuin Aalto-yliopistoon. Jyväskylän asema vankkana opettajien kouluttajana lienee vaikuttanut rahoituspäätökseen.

Entä olisiko älyluokka toteutunut, jos lukiokoulutusta ei olisi siirretty koulutuskuntayhtymään? Edellisen johtajan Hannu Salmisen johdolla ammattiopiston tiloja on uudistettu viime vuosina voimakkaasti, mikä varmaan on osaltaan vaikuttanut ammatillisen koulutuksen suosion kasvuun.

Siinä missä me aikuiset vertailemme omia työpaikkojamme myös nuoret keskustelevat keskenään siitä, missä on parhaimmat tilat ja ajanmukaisin opetus.

ELÄMYKSELLISTÄ oppimista tapahtuu toki muuallakin kuin huippumodernissa älyluokassa. Saman perjantain mielipidepalstalla Raimo Nieminen Säynätsalosta kertoi Muuratsalon koululaisten perinteisestä tuikkuretkestä Halkovuorelle marraskuisen illan pimeydessä. Vuoren valloituksen jälkeen retki päättyi makkaranpaistoon nuotiotulilla - ei varmasti ihan jokapäiväistä herkkua nykypäivän koululaisille.

Tieto- ja pelikoneiden, television ja muiden vempaimien äärestä on välillä hyvä heittäytyä ihan toisenlaiseen, konkreettiseen maailmaan: luonnon keskelle, nykyaikaisten mukavuuksien ulottumattomiin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.