Punamullan viimeinen linnake murtui

Kokoomuslaisen Sauli Niinistön valinta presidentiksi on yli 20 vuotta kestäneen sosiaalidemokraattien ja keskustan punamulta-akselin rapautumisen päätös.

Ensi kuussa Suomessa sekä presidentti että pääministeri ovat kokoomuslaisia. Vuosi sitten pääministerinä oli keskustalainen ja presidenttinä Tarja Halonen.

SDP ja maalaisliitto-keskusta ovat pitäneet 1. maaliskuuta 1956 alkaen vuosikymmeniä hallussaan kaikki ulkopolitiikan keskeiset johtotehtävät.

Rapautuminen alkoi jo 1980-luvulla, kun Kalevi Sorsa (sd.) ja Paavo Väyrynen (kesk.) ajautuivat täydelliseen välirikkoon. Kokoomus palasi yli 20 vuoden tauon jälkeen hallitukseen, jonka pääministerinä oli Harri Holkeri (kok.).

Keskusta menetti otteensa ulkopolitiikasta SDP:lle. Erityisesti Paavo Lipposen (sd.) hallituksien aikana vuosituhannen vaihteessa SDP:n asema ulkopolitiikassa oli ylivertainen. Presidentti, pääministeri ja ulkoministeri olivat sosiaalidemokraatteja.

SDP:n ote löystyi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.) porvarihallituksien aikana. Ulkopolitiikan johdossa oli enää yksi sosiaalidemokraatti. Presidentti Halonen joutui usein katsomaan vierestä, kun keskustalainen pääministeri ja kokoomuslainen ulkoministeri järjestelivät maan suhteita erityisesti Euroopan unionissa.

Suomen kiistattomalle 1990-luvun johtajalle, Lipposelle, oli katkeraa seurattavaa, kun kansa hylkäsi eurooppalaisimman ehdokkaan ja äänesti kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaita. Kitkeryyttä lisää se, että ulkopolitiikan johdossa pysyvä sosiaalidemokraatti on ulkoministeri Erkki Tuomioja, Lipposen ikiaikainen vastavoima SDP:ssä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.