Puola jakaa Euroopan kahteen leiriin

Puola harppasi lokakuun parlamenttivaaleissa populistisen, kansallismielinen ja EU-kriittisen Laki ja oikeus -puolueen yksinvaltaan. Puolue sai 38 prosenttia äänistä ja niukan enemmistön 460-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa. Puolue muodosti yksin hallituksen, ja maan presidentti Andrzej Dudakin on puolueen miehiä.

Laki ja oikeus muutti medialakia siten, että hallituksella on oikeus nimittää ja erottaa valtion omistamien tiedotusvälineiden johtoa.

Puolue on uusinut myös perustuslain muuttamisen esteenä olleen perustuslakituomioistuimen kokoonpanoa ja muuttanut toimivaltasääntöjä, joiden mukaan perustuslakituomioistuin voi estää perustuslain kanssa ristiriidassa olevat lakiehdotukset.

Puola on käytännössä palannut yksinvaltaan, jollaisesta maa nautti edellisen kerran kommunismin aikaan.

Euroopassa Puolan kehitys aukoo railoja jäsenmaiden välille, eikä vähiten siksi, että EU:n komissio aikoo selvittää, onko Puolan uusi hallitus rikkonut EU:n oikeusvaltioperiaatetta.

Itä-Eurooppa tukee Unkarin johdolla Puolaa. Unkari on tiukasti pääministerinsä Viktor Orbánin peukalon alla ja ehti ennen oikeusvaltiomekanismia rajoittamaan sananvapautta ja maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Viime syksynä Orbánista tuli pakolaisvastaisen Itä-Euroopan sankari, kun hän rakennutti piikkilanka-aidan Unkarin ja Serbian väliselle rajalle ja näin torppasi lähes täysin pakolaisten tulon Eurooppaan Unkarin kautta.

Puolalle tukeaan ilmaisi myös tshekkiläinen Hospodárske noviny -lehti. Lehden mukaan sananvapauden rajoittaminen on tuomittavaa, mutta tilanne on ratkaistava Puolan sisässä, koska oikeusvaltiomekanismin sanktiot eivät voi tulla voimaan Orbánin veto-oikeuden ansiosta.

Puolalainen Gazeta Wyborcza -lehti kuitenkin muistuttaa, että liittymällä EU:hun Puola sitoutui markkinatalouden lisäksi eurooppalaisiin arvoihin. Lehti vaatii maan hallitusta osoittamaan, että pelot Puolan demokratian romahtamisesta ovat turhia.

Baltian maissa Puolan kehitystä sen sijaan kauhistellaan, koska alue haluaa pitää kunnon hajuraon entiseen isäntäänsä Venäjään. Liettualainen radiokanava Lrt on huolissaan siitä, että Puola murentaa kaikkien itäisten maiden paino-arvoa niin EU:ssa kuin Natossakin.

Puola on malliesimerkki siitä, miten demokraattisesta yhteiskunnasta kehittyy yksinvaltainen parissa kuukaudessa. Tarvitaan populistinen puolue, jolla on kiihkeä kannattajakunta, ja vaalit, joissa äänestysprosentti jää alhaiseksi. Puolassa vain puolet äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnille. Niinpä yhden puolueen innokkaiden kannattajien äänet riittivät nostamaan yhden puolueen yksinvaltaan.

Puola pakottaa EU:n puolustamaan perusarvojaan, kuten oikeusvaltioperiaatetta. Jos Itä-Eurooppa suuntautuu yhä enemmän autoritäärisiin arvoihin, unioni jakautuu kahtia. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi kriisissä olevan Schengen-alueen supistamista koskemaan vain läntisen Keski-Euroopan maita, jotka muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.