Puoluerahasta verohelpotusta

Puoluerahoitus puhututtaa eikä puhe tahdo johtaa muuhun kuin ajojahtiin. Keskustan ja Nova Groupin väliset rahoituskuviot sekä puolueen ja liikemiesten tapaamiset ovat olleet pääuutisia. Tahti jatkuu juhannuksen jälkeenkin.

Puoluerahoitus on arka kysymys. Kansalaiset ovat valmiita leikkaamaan puoluetukea aina, kun julkista säästöistä puhutaan.

Puolueiden piilossa oleva rahoitus herättää arkaluontoisia kysymyksiä. Ostetaanko rahalla puolueiden ja päättäjien myötämieltä? Saako näkymättömällä vaalirahoituksella oman edun mukaisia päätöksiä?

Jos vastauksena on kyllä, demokratialla on uhkaaja. Ostetut päätökset ovat vastoin äänestäjien tahtoa. Maksullinen arvovalintavaikuttaminen voi siis olla turmiollista. Mutta se voi olla myös hyvää ja demokratiaa tukevaa.

KESKUSTAN, Nova Groupin ja Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) välinen rahaliikenne on suurennuslasin alla.

Novan ja sen takana olevien liikemiesten Arto Merisalon, Toivo Sukarin, Kyösti Kakkosen ja kumppanien halu tukea puoluetoimintaa on sinänsä kiitettävää kansalaistoimintaa. Liikemiehet tukivat ideologioita, jotka katsoivat tuen arvoisiksi. Sellaisiin kuului varmaan myös Sauli Niinistön (kok.) presidentinvaalikampanja.

Myös ay-liike ja etujärjestöt tukevat samalla tavalla puolueita.

Vaaralliseksi tukeminen menee, jos siihen kietoutuu vastavuoroisuutta. Jos Keva on suosinut Novan kiinteistöhankkeita päätöksissään, ollaan väärillä vesillä. Puoluerahoitus onkin ollut osa kokonaisuutta, jolla puolue on "myynyt" vaikutusvaltayhteisönsä päätöksiä.

Toinen heikko kohta pääministeri Matti Vanhasta ja puoluesihteeri Jarmo Korhosta riepottavassa kriisissä on Merisalo. Hänen liikemiestaustansa ei ole puhtoinen 90-luvun konkursseineen. Jo pelkän satojen tuhansien eurojen tukisumman olisi pitänyt kertoa keskustalle, että he ovat ainakin harmaalla vyöhykkeellä.

Kohukestävä Vanhanen saattaa jatkaa pääministerinä, sillä kokoomus ja SDP eivät ole paljastaneet omaa rahoitustaan. Tämä luo tilanteen, jossa ei ole yhtä syyllistä.

DEMOKRATIA ei toimi vain talkoohengellä. Yhteiskunta tukee puolueita puoluetuella ja erilaisilla välisillä tuilla.

Julkinen raha ei yksin riitä. Jäsenten halu rahoittaa toimintaa onkin tärkeää. Jäsenmaksun maksajat ovat valitettavasti monissa puolueissa vähentyneet.

Yhteiskunnallisesti olisi järkevää innostaa ihmisiä ja yrityksiltä tukemaan puolueita. Kun nämä rahat olisivat julkisia, piilovaikuttaminen vaikeutuisi.

Puolueiden jäsenmaksujen saattaminen verovähennysoikeudellisiksi tukisi demokratiaa. Jos vähennykseksi hyväksyttäisiin myös puolueiden kannatusmaksut, jäsenyyttä kaihtavat kansalaiset voisivat tukea demokraattista puoluejärjestelmää.

Myös yrityksille olisi hyväksyä puolueille tehdyt lahjoitukset vähennyskelpoisiksi esimerkiksi 30 000 euroon saakka.

ONNEA Pekka Länsisalolle, vuoden Saarijärven Paavolle!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.