Pussit päästä, oppineet töihin

Hyvä lehtikuva pysäyttää ja koskettaa usein tehokkaammin kuin nasevimmatkaan sanat. Petteri Kivimäen ottama kuva Suur-Jyväskylän Lehdessä jäi vaivaamaan mieltä moneksi päiväksi. Akateemisen työttömyyden aiheuttamasta häpeästä kertovassa jutussa neljä ihmistä on polvistunut maahan paperipussit päässä; ainoa omalla nimellään haastateltavaksi uskaltautunut työtön, Siru Kovala, on nostanut reippaasti paperipussin kasvoiltaan – kuin tohtorinhatuksi päähänsä (Suur-Jyväskylän Lehti 15.1.).

Työttömyys riepoo jokaista sen kohdannutta ja lähipiiriä, mutta erityisen häpeälliseksi kohtalonsa kokevat akateemiset työttömät. Ainakin tuon lehtijutun haastattelemille jyväskyläläisille korkeakoulutetuille työttömyys on tabu, josta on vaikea puhua omalla nimellään. Työtön on epäonnistunut loinen, jota vaivaa vähintään aktiivisuuden puute.

Todellisuudessa monet akateemiset työttömät ovat ällistyttävän aktiivisia työnhakijoita. Yksi nimettömistä haastatelluista kertoi tehneensä lokakuussa sata työhakemusta.

Jyväskylässä keväällä avautuva Muotikuu-vaateliike sai parissa päivässä yli 50 hakemusta Keskisuomalaisessa julkaistun työpaikkailmoituksen johdosta. Myymälänhoitajan ja myyjän paikkaa haki useita korkeakoulututkinnon suorittaneita (Ksml 15.1.).

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Keski-Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli marraskuun lopussa liki tuhat, koko maassa lähes 17 000.

Keski-Suomen Ely-keskuksen työllisyys, osaaminen ja kulttuuri -yksikön päällikkö Marja Pudas esitteli Suur-Jyväskylän Lehdessä varteenotettavia näkemyksiä, joilla akateemista työttömyyttä voitaisiin ehkäistä. Yliopistotutkinnot voisivat olla laaja-alaisempia, jotta ne antaisivat paremmat valmiudet työelämään. Erityisesti yrittäjyysopinnot lisäisivät työmarkkinakelpoisuutta.

Hämmästyttävältä tuntui Pudaksen huomio, että kovin moni Jyväskylässä opiskellut jumittuu kaupunkiin työpaikan toivossa liian pitkäksi aikaa. Onko viisasta, että nuori aikuinen kiintyy opiskelukaupunkiin niin lujasti, ettei suostu muualle muuttamaan edes työn perässä? Tästä ilmiöstä todistavat ennen muuta kortistoon joutuneet luokanopettajat; pääkaupunkiseudulta ainakin sijaisuuksia löytyisi takuuvarmasti.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa akateemista työttömyyttä on lähdetty ehkäisemään nimenomaan yrittäjyysopintoihin panostamalla. Tavoitteena on, että jatkossa vähintään joka kymmenes JAMKista valmistuva opiskelija rohkaistuisi yrittäjäksi. Avuksi on luotu JAMK Generator, joka auttaa liikeidean kehittämisessä ja yrityksen perustamisessa osana muita opintoja.

JAMK haluaa kiihdyttää korkeakoulupohjaisten kasvuyritysten syntymistä. Kun julkisen sektorin työpaikat eivät voi enää lisääntyä, vain uusien ja kasvavien yritysten avulla voimme kestävästi vähentää henkistäkin hyvinvointia kalvavaa työttömyyttä.

Eikä yrittäjyys ole enää peikko yliopistossakaan. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen antoi uuden vuoden lupauksen: Ensi vuonna tartun entistä rivakammin toimiin, joilla edistetään yritystoiminnan kasvua Keski-Suomessa (Ksml 31.12.13).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.