Puun ja kuoren välissä

Niin Moldovassa kuin Georgiassakin on viime päivinä nähty, että Venäjän/Neuvostoliiton varjo on pitkä.

Euroopan köyhimmän maan Moldovan parlamenttivaaleissa voiton vei jälleen kerran hallitseva kommunistipuolue. Parlamentti valitsee seuraajan väistyvälle presidentille Vladimir Voroninille. Moldovan kaikki presidentit sitten vuoden 1991 ovat olleet entisiä kommunisteja.

Oppositio raivostui vaalituloksesta ja syytti sitä peukaloiduksi. Mielenosoittajat valtasivat presidentinkanslian ja parlamentin ja sytyttivät parlamentin tuleen. Mellakkapoliisit valtasivat rakennukset takaisin.

Sen enempää mellakkapoliiseihin turvaavia vallanpitäjiä kuin parlamenttitalon polttajiakaan ei juuri voi pitää kansanvallan puolustajina. Voronin puhui "vihasta juopuneiden fasistien" vallankaappausyrityksestä ja syytti naapurimaataan Romaniaa myyräntyöstä. Romanian suurlähettiläs on karkotettu Moldovasta, jossa vaaditaan nyt viisumi myös romanialaisilta maahantulijoilta.

Tuekseen Voronin sai Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin, joka pyysi Euroopan unionia varmistamaan, ettei Romania horjuta Moldovan itsemääräämisoikeutta. Romanian presidentti Traian Basescu vaati puolestaan EU:ta selvittämään, rikotaanko Moldovassa ihmisoikeuksia.

Asetelma on kieltämättä sekava. Moldavian neuvostotasavalta perustettiin vuonna 1940 Ukrainan ja Neuvostoliiton Romanialta viemän Bessarabian alueille. Vuosina 1941-1944 se oli Saksan myötäsotijan Romanian hallussa.

Neuvostoliiton hajottua itsenäistyneen Moldovan neuvostomielinen itäosa julistautui itsenäiseksi Transnistrian tasavallaksi. Moldova syyttää Venäjää autonomisen Transnistrian itsenäistymishankkeiden tukemisesta. Samaan aikaan Moldovan länsimielinen oppositio vaatii maata liittymään EU:hun, osa myös yhdistymään jälleen Romanian kanssa. Moldovalaisten on kaikissa kaavailuissaan silti muistettava tärkein energian toimittajansa Venäjä.

GEORGIAN kuohunnoissa Venäjä on paljon suoremmin läsnä. Torstaina Venäjä vaati sotilasliitto Natoa peruuttamaan tai siirtämään ensi kuuksi suunniteltuja sotaharjoituksiaan Georgiassa. Venäjä pitää harjoituksia provokaationa.

Venäjän ja Georgian viimevuotisen sodan seurauksena venäläisjoukot jäivät Georgian kapinamaakuntiin Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan, jotka julistautuivat itsenäisiksi. Tappiollista sotaa on pidetty yhä omavaltaisemmaksi ja kovaotteisemmaksi käyneen, Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin "vapauden majakaksi" luonnehtiman presidentti Mihail Saakashvilin emämunauksena. Kymmenet tuhannet georgialaiset ovat vaatineet Shaakashvilin eroa suurmielenosoituksissa, jotka aloitettiin päivälleen 20 vuotta sen jälkeen, kun Neuvostoliiton joukot olivat lopettaneet verisesti silloisen Gruusian itsenäistymistä Neuvostoliitosta vaatineet mielenosoitukset.

Taustalla ovat Georgiassakin suurpolitiikka ja energia. Länsimaat käyttävät Georgian satamia Kaspianmeren öljy- ja kaasukuljetuksissaan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.