Pyöräillen vai autolla?

Pyöräily on paitsi äärettömän kovaa kestävyysurheilua myös erinomaista hyötyliikuntaa. Niveliä rasittamattomana se sopii ylipainoisillekin, laskee verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja ja vahvistaa sydäntä. Lisäksi se tarjoaa meluttomana ja päästöttömänä liikkumistapana ainutlaatuisia luontoelämyksiä nopeampaan tahtiin kuin jalkapatikka.

Pyöräilijä on toki alttiina säälle ja suojaton törmäyksissä raskaampien ajoneuvojen kanssa, mutta taajamissa pyöräilyn valtteja ovat pieni tilavaatimus ja liikkumisen vapaus, jotka tekevät polkupyörästä varteenotettavan kulkuvälineen lyhyillä matkoilla.

Pyöräily edustaa näin sellaista yhteiskunnallista hyvää, että se osana liikuntaa on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tuoreen hallitusohjelman mukaan Suomen hallitus "edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa tavoitteena erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen".

Tekemistä riittää tälläkin saralla, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työmatkaliikunta on Suomessa vähentynyt. Naisista yli 40 prosenttia kävelee tai pyöräilee töihin, miehistä vain vajaat 30 prosenttia.

PYÖRÄILYN kiistattomat hyödyt häviävät kuitenkin autoilun massiivisen vyöryn alle. Nykyvauhdilla maailman autokanta kolminkertaistuu nykyisestä 850 miljoonasta ajoneuvosta 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Lähes koko kasvu tapahtuu kehitysmaissa. Polttoaineiden hyötysuhteiden parantamisesta ja sähköautojen yleistymisestä huolimatta moinen kasvunäkymä nostaisi liikenteen päästöjä 250 prosentilla, vaikka liikenne on jo nyt maapallomme toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

Esimakua kehityksestä saadaan Kiinasta. Pekingissä pyöräily vähenee ilman laadun huonontumisen ja kasvavan autoliikenteen vaarojen vuoksi.

TOISENLAISIAKIN esimerkkejä on. Etelä-Koreassa suunnitellaan autoväylien päälle rakennettavia omia valtateitä polkupyörille. Työmatkapyöräilijät voisivat taittaa taivaltaan jopa kymmeniä kilometrejä pleksiputkessa, suojassa sateelta, tuulelta ja saasteilta.

Pyöräilylle olisi enemmän sijaa varsinkin Euroopassa, jossa on hyvä tiestö ja jossa puolet kaikista automatkoista jää alle kuuden kilometrin. Uudella tekniikalla voidaan helposti kasvattaa sähköistettyjen "e-polkupyörien" toimintasädettä ja nopeutta.

Miljoonat uudet autot tarvitsevat jatkuvasti lisää tilaa, sillä ne ovat pysäköityinä 20-22 tuntia vuorokaudessa. Nettiyhteiskunta voi pian tuottaa autoistumisen saaste- ja tilaongelmiin uudenlaisia yhteisomistuksellisia ratkaisuja kuten Zipcar Yhdysvalloissa tai Buzzcar Ranskassa.

LUULTAVASTI suurkaupunkien asukkaat arvostaisivat enemmän uusia puistoja ja sosiaalista tilaa kuin parkkipaikkoja, mutta heillä on vastassaan vahvoja voimia. Yksityisautoilupuolue kokoaa rakennusalan, öljyteollisuuden ja rahamaailman vaikutusvaltaisimmat piirit kaikissa maissa. Lisäksi erilaisten ajoneuvo- ja polttoaineverojen kertymä painaa valtiontalouksien kassassa yhä pyöräilyn etuja enemmän.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.