Pyöreitä vuosia perustutkimusta

Tasan viisikymmentä vuotta sitten Jyväskylän yliopistossa aloitettiin fysiikan, kemian ja matematiikan opetus ja tutkimus.

Kaikki sai alkunsa siitä, että opettajakoulutukseen erikoistunut yliopisto – silloin vielä kasvatustieteellinen korkeakoulu – halusi alkaa kouluttaa oppikoulun opettajia. Ajateltiin, että fysiikan, kemian ja matematiikan opettajia ei voi kouluttaa uskottavasti, jollei taustalla ole näiden alojen tieteellistä tutkimusta.

Puoli vuosisataa on osoittanut, että yliopisto toimi silloin viisaasti. Biologialla ja ympäristötieteellä myöhemmin täydennetystä tiedekunnasta on kasvanut yksi Jyväskylän yliopiston lippulaivoista, jonka laitoksia yhdistää kovatasoinen perustutkimus.

Suomessa vallitsi viisikymmentä vuotta sitten kehitysoptimismi. Yliopistoihin haluttiin satsata, koska tieteen omilla ehdoilla etenevän tutkimuksen ja opetuksen katsottiin ilman muuta tuovan hyvinvointia ja vaurautta. Luotettiin, kannustettiin ja panostettiin.

Nykyään tunnelmat ovat toiset. Vahditaan, ohjaillaan ja leikataan.

Fysiikan laitos on hyvä esimerkki siitä, miten pienestä voi tulla suurta, kun annetaan vapautta ja mahdollisuuksia. Laitoksen ensimmäiset laitteet hankittiin Jyväskylän kaupungin ja Yliopistoyhdistyksen lahjoituksilla.

Professoreita oli yksi, hänet kaapattiin Helsingistä. Toimitiloiksi kunnostettiin Nisulankadulla nykyisen Sepänpuiston laidalla oleva tiilirakennus, entinen pesula ja leipomo. Sen kellariin, Nisulankadun alle rakennettiin omin käsin hiukkaskiihdytin atomin ydinten tutkimista varten.

Kun 1990-luvulla saatiin määrärahat uuden kiihdyttimen hankintaan ja Ylistönrinteelle rakennettiin asianmukaiset laboratoriotilat, matka tieteen huipulle alkoi toden teolla.

Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio on nykyisin Suomen suurin tutkimusinfrastruktuuri, Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö ja eurooppalaisen ydinfysiikan tutkimuksen avainlaboratorioita.

Vuosien varrella ydinfysiikan rinnalle on kasvanut aktiivinen hiukkasfysiikan ja kosmologian tutkimus. Ne muodostavat yhdessä kansainvälisenkin mittapuun mukaan suuren tutkimusyksikön. Sen tutkimuskohteina ovat ytimet, neutriinot, kvarkit ja gluonit – aineen pienimmät rakenteet – ja toisaalta pimeä aine ja energia, koko suuri maailmankaikkeus.

Nyt kun valtiovalta patistelee yliopistoja tunnistamaan vahvuutensa, Jyväskylän yliopisto on valinnut tämän kokonaisuuden yhdeksi toimintaansa profiloivaksi alaksi.

Kanadalaisen Triumfin tutkimuslaitoksen hiljattain teettämän selvityksen mukaan Suomen hiukkasfysiikan, kiihdytinfysiikan ja ydinfysiikan tutkimukset ovat tieteelliseltä vaikuttavuudeltaan maailman terävintä kärkeä.

Ydinfysiikan ja kiihdytinfysiikan tutkimus on Suomessa keskittynyt Jyväskylän fysiikan laitokselle, hiukkasfysiikkaa tutkitaan Jyväskylän lisäksi Helsingissä.

Jyväskylän yliopisto on ollut aikaansa edellä poikkitieteellisessä tutkimuksessa. Kymmenen vuotta sitten perustetussa nanotiedekeskuksessa kaadetaan tieteiden välisiä raja-aitoja.

Kun tutkimusta tehdään nanomaailmassa eli metrin miljardisosien skaalassa, biologit, fyysikot ja kemistit ovat löytäneet yhteisen sävelen.

Poikkitieteellinen nanotutkimus on toinen luonnontieteiden ala, jolla yliopisto haluaa nostaa profiiliaan. Fysiikan laitokseen tämä tutkimusala tuli, kun tutkimusta aikanaan haluttiin laajentaa soveltavampaan suuntaan.

Nykyaikana huudetaan innovaatioiden perään. Yliopistotkin ajatellaan rattaina “kansallisessa innovaatiojärjestelmässä”.

Perustutkimusta tekevistä tämä tuntuu hieman masentavalta. Perustutkimus ei tavoittele välittömästi hyödynnettävissä olevia keksintöjä. Innovaatiota syntyy jos on syntyäkseen, mutta ne eivät ole päämäärä.

Perustutkimus perustuu uteliaisuuteen, ja sen tavoitteena on uuden tiedon luominen. Tutkijat ovat kuin lapsia, jotka ottavat selvää maailmasta kyselemällä ja ihmettelemällä.

Me fyysikot uskomme palvelevamme ihmiskuntaa parhaiten tekemällä perustutkimusta, sillä syvällinen tieto on kaiken kehityksen perusta.

Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2005 lähtien Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen johtajana. Hänen tutkimusalansa on hiukkasfysiikka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.