Pylkkösten identiteetti säilyy

Olen syntynyt Pylkönmäellä, mutta muutin sieltä pois jo yksivuotiaana. Vanhempani ostivat kuitenkin pian kesämökin Kiesimen rannalta, ja niin minusta kasvoi kesäpylkkönen.

Lapsuuteni kesät vietimme lähes kokonaan Pylkönmäellä. Mökiltä ajeltiin Saarijärvelle katsomaan juhannuskisat ja joskus terveyskeskukseen hoidattamaan pahimpia kesäkolhuja.

Sittemmin kesiini tuli muutakin ohjelmaa kuin mökkeilyä, mutta kaikissa elämänvaiheissani olen viihtynyt Pylkönmäellä. Vaikka nykyisin ehdin viettää mökillä korkeintaan muutamia viikkoja vuodessa, paikka on minulle tärkeä ja rakas.

VUODESTA 2001 olen seurannut Pylkönmäen elämää toimittajana. Tiedän nyt, että Pylkönmäki on paljon muutakin kuin luonnon rauhasta nauttivien mökkiläisten piilopaikka. Kylien asukkailla on oma arkielämänsä.

Olen oppinut tuntemaan pylkkösten yhteishengen ja nähnyt talkootyön tuloksia. Olen kirjoittanut lehtijuttuja monenlaisista ihmisistä ja tapahtumista. Olen myös lukenut ison pinon kokousten esityslistoja ja uutisoinut kuntapäättäjien ratkaisuja.

Päätös kuntaliitoksesta syntyi Pylkönmäellä yksituumaisesti. Päättäjät tunnustivat realiteetit: pienen kunnan rahat eivät enää riittäneet asukkaista huolehtimiseen.

Liitosjuhlassa Pylkönmäen viimeisen valtuuston puheenjohtaja Kauko Lehtonen totesi, että kunta selvisi raskaista sotavuosistakin, mutta ei siitä, kun maa- ja metsätalouden työpaikat romahtivat. Nuoremmat ikäpolvet ovat pääosin lähteneet työn perässä muualle.

Havaitsen saman itsekin. Lapsuuteni mökkireissuilla kapealla hiekkatiellä piti usein väistää maitoautoa ja joskus jopa lehmiä. Nyt monet pellot kasvavat koivua eikä navetoissa ole karjaa. Taloissa asuu enimmäkseen vanhempaa väkeä.

KOTOANI SAARIJÄRVELTÄ matkaa mökille kertyy yli 50 kilometriä. Kuntaliitos ei etäisyyttä pienentänyt. Sama matka on nyt mökkinaapureillamme uuden kotikaupunkinsa keskustaan. On tärkeää, että pylkköset saavat jatkossakin palveluja lähempää.

Pylkönmäki ei katoa, vaikka se ei enää ole itsenäinen kunta. On luonnollista, etteivät pylkköset tunne oloaan aivan heti saarijärveläiseksi. Oma identiteetti saa toki heillä - ja meillä kesäpylkkösillä - säilyä.

Yhteisiä asioita hoidetaan jatkossa Saarijärven luottamuselimissä, joihin on valittu myös pylkkösiä. Sosiaali- ja terveyssektorilla tiiviissä yhteistyössä on viiden kunnan väkeä. Erilaisten toimintakulttuurien yhteen sovittamisessa on haastetta, eikä talouden taantuma ainakaan helpota päättäjien työtä.

Päättäjiltä vaaditaan uudessa tilanteessa tahtoa ja viisautta tehdä päätöksiä yhteen hiileen puhaltaen koko laajentuneen Saarijärven ja koko seudun parhaaksi. Nyt on kyettävä näkemään omaa lähiympäristöä ja kaveripiiriä kauemmaksi - myös puoluerajojen yli.

Kirjoittaja on saarijärveläinen kesäpylkkönen ja Keskisuomalaisen aluetoimittaja Saarijärvellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.