Rakkaus ja lapset ovat rumia sanoja Japanissa

Jos rakkauden nuolia ammuskelevilla pikku-Amoreilla jokin painajainen on, se on tulla lähetetyksi lemmennostohommiin nykypäivän Japaniin.

Lemmenlähettilään uranäkymiä ajatellen maan tilanne on synkkä: avioitumisikä nousee ja lasten määrä laskee.

Kärjelleen kiepsahtanutta ikäpyramidia pelkäävä hallitus yrittääkin nyt kannustaa kansalaisiaan vauvantekopuuhiin, mutta on ongelman edessä aivan yhtä voimaton: nuoret japanilaiset tuntuvat suorastaan juoksevan siksakkia lemmenvasamia väistelläkseen.

VASTUU TILANTEESTA sysätään usein naisten harteille: nykyjapanitar on kuulemma liian uraohjautunut kiinnostuakseen perheen perustamisesta.

Naiset puolestaan osoittavat sormella yhteiskuntaa. Julkisen päivähoidon puute tarkoittaa, että jälkikasvun ilmaantumisen jälkeen toisen vanhemman on yleensä jäätävä kotiin. Miehiä suosivat työmarkkinat ja aviopareja koskevat veroratkaisut varmistavat, että useimmiten se toinen on äiti.

Kun valinta on tehtävä kodin neljän seinän ja riippumattoman työelämän välillä, moni nainen valitsee uran perheen sijaan - siitäkin huolimatta, että itsenäisyyden hinta on usein yksinäisyys.

RAKKAUDEN koettelemuksiin eivät ole kyllästyneet ainoastaan naiset.

Japania kuohuttaa pari-, kolmikymppisten miesten uusi alalaji, joka julistaa seurustelun olevan "liian vaivalloista". Miksi tuhlata aikaa ja rahaa naisen valloittamiseen vain, jotta voisi myöhemmin raataa itsensä henkihieveriin perheen ainoana täysipäiväisenä elättäjänä?

Nämä miehet tuhlaavat mieluummin itseensä: shoppailevat, matkustelevat, syövät ravintoloissa. Eivätkä koskaan rakastu.

SAMAAN AIKAAN yhä useampi haluaa jo löydetystä siipasta eroon. Kymmenessä vuodessa avioerojen määrä Japanissa on kaksinkertaistunut ja kasvu jatkuu.

Erityisesti eroja hakevat eläkeläiset. Vuosikymmenten uraputken sylkäistessä aviomiehen viimein pysyvästi kotisohvalle puolisoille paljastuu karu totuus: on kasvettu erilleen. Lasten lennähdettyä omille teilleen toisilleen muukalaisiksi muuttuneet vanhemmatkin jättävät pesän.

AMORIN ONNEKSI osa japanilaisista on käynyt vastaiskuun onnellisempien loppujen puolesta.

Treffipalvelubisnes paisuu ja tarkoitusta varten järjestetyt cocktailkutsut täyttyvät juhlavieraista, jotka ovat etsimässä Sitä Oikeaa Tositarkoituksella. Treffailuun laiskasti suhtautuvien miesten vastapainoksi ovat ilmestyneet niin sanotut "aggressiiviset naiset", jotka ottavat aloitteen omiin käsiinsä ja ovat halukkaita halkomaan deittilounaan laskun puoliksi.

Asenteissa näkyy muitakin muutoksia. Eräs yliopistoprofessori muisteli keskustelua, jonka oli hiljan käynyt nuoren opiskelijansa kanssa. Tämä ei ollut lainkaan kiinnostunut siitä, taitaisiko tuleva vaimo hellan ääressä hyörimisen tai suostuisiko kotiäidiksi. Kaikkein eniten opiskelija toivoi, että vaimo olisi fiksu. Että olisi joku, jonka kanssa jutella.

Tasavertainen kumppani.

Rakkaus, se voittaa sittenkin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen avustaja, joka opiskelee Hiroshiman yliopiston vaihtoohjelmassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.