Rautakourien palkankorotukset virkistävät Keski-Suomessa

Tänään lauantaina 59 Metalliliiton valtuuston jäsentä kokoontuu Helsingin Paasitorniin jyväskyläläisen pääluottamusmiehen Pentti Mäkisen johdolla päättämään, hyväksyvätkö he työnantajien Teknologiateollisuuden kanssa saavutetun neuvottelutuloksen. Odotus on, että sosiaalidemokraattienemmistöinen valtuusto hyväksyy neuvottelijoidensa suositteleman sopimuksen.

Sopimuksessa on kyse liki vain ja ainoastaan rahasta. Kaksivuotisen sopimuksen kustannusvaikutus on 7,68,5 prosenttia. Lisäksi päälle tulee 350 euron kertakorvaus, joka ennen juhannusta ennätettiin jo nimetä kokkorahaksi. Näin laskien korotukset nousevat 8,79,6 prosenttiin.

Eikä tämäkään välttämättä ole lopullinen totuus, sillä sopimuksen mukaan teknologiateollisuudessa luovutaan paikkakuntakohtaisista kalleusluokista. Työntekijöiden näkemys on, että tällöin alempien kalleusluokkien paikkakuntien palkkoja nostetaan kalleimman luokan tasolle.

Esimerkiksi Keski-Suomessa vain Jyväskylä on ykkösluokkaa. Kalleusluokkamuutoksen ansiosta keskimääräinen korotusvaikutus voi nousta 10,5 prosenttiin, metallimiehet räknäävät.

Korotukset ovat enemmän kuin mitä Suomessa on nähty vuosikausiin. 1990-luvulta lähtien yleinen viisaus on ollut se, että työntekijöille kuuluvat vain ”maltilliset” korotukset, jotka ovat olleet puolet nyt nähtyä matalampia. Leijonanosan yrityksen tuottamasta lisäarvosta ovat viime vuosina ottaneet omistajat messevinä osinkoina. Nyt tämä regiimi hieman järkähtää.

RAUTAKOURIEN palkankorotukset satavat selvästi laajemmalle kansantalouteen kuin osakkeenomistajien osinkomiljoonat. Kun metallimies tienaa vähän enemmän, hän tuppaa laittamaan hieman enemmän rahaa kiertoon. Kuka ostaa uuden auton, kuka kohentaa kotiaan, kuka tukee paikallisia soittoruokayrittäjiä tai ruokakauppoja. Veikkaisin, että pankkitileille tai muihin sijoituskohteisiin palkankorotuksista ohjautuu vain murto-osa.

Keski-Suomessa työssäkäyviä Metalliliiton jäseniä on noin 7000. Heidän keskituntipalkkansa on 1112 euron tienoissa. Heille kokkoraha ja 1. lokakuuta voimaan astuva ensimmäinen, 4,1 prosentin korotus, tuovat pelkästään tämän vuoden aikana varovasti laskien yhteensä noin 4 miljoonaa euroa lisää rahaa. Vaikka verottaja ottaakin tästä osansa, paljon jää vielä kulutettavaksikin. Ja yhteiskunta saa firmoista vielä työnantajamaksut päälle.

METALLI- JA aiemmin Kemianliiton sopimat korotukset saattavat tuoda hyvää myös tuhansille muille keskisuomalaisille, sillä vahvojen liittojen palkankorotukset ovat mittatikkuna muiden ratkaisuille. Suurimmat palkankorotustoiveet ovat tietysti hoitajilla, jotka 10 prosentin päälle haluavat toisen mokoman, jotta alan jälkeenjääneisyyttä saataisiin kurottua umpeen.

Aika näyttää, virkistävätkö nyt nähdyt palkankorotukset myös inflaatiopeikkoa, mikä ei olisi hyvä uutinen. Kun työttömiä kuitenkin myös Keski-Suomessa yhä riittää, talouskasvulle vaikuttaisi olevan edelleen tilaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.