Rautatiepolitiikkaa ennen ja nyt

Rautatiehankkeet ovat olleet ainakin 1870-luvulla lähtien keskisuomalaisen maakuntapolitiikan ydintä.

Matkustajaliikenne Haapamäki-Jyväskylä-välillä alkoi marraskuussa 1897 ja Keiteleen rantaan Suolahteen juna puuskutti ensimmäisen kerran seuraavana vuonna. Suolahdesta tuli pitkäksi aikaa Keski-Suomen liikenteellinen keskus. Sieltä jatkettiin laivalla Viitasaaren suuntaan. Äänekoskelle pääsi junalla vuodesta 1900, kun kapearaiteinen rautatie valmistui.

Varsinainen kestohanke oli Haapajärven rata.

Mistään yksittäisestä Keski-Suomen hankkeesta ei ole tehty läheskään samaa määrää eduskunta-aloitteita kuin rautatiestä halki pohjoisen Keski-Suomen. Se oli erityisesti laukaalaisen Vihtori Vesterisen (ml.) hanke ja lopulta keskisuomalaisen rautatiepolitiikan todellinen työvoitto. Henkilöjuna tuli Saarijärvelle ensimmäisen kerran syksyllä 1954 ja kuusi vuotta myöhemmin juna puuskutti Haapajärvelle saakka.

Tänä vuonna saarijärveläiset ovat panneet merkille, että pohjoisesta tulee entistä pidempiä puutavarajunia.

MONI ratahanke on jäänyt poliitikkojen ponnisteluista huolimatta toteutumatta.

Haapamäeltä piti rakennettaman rautatie Multian kautta Saarijärvelle. Näin olisi saatu Pohjanmaan radan rinnakkaisyhteys Haapamäeltä Saarijärven ja Haapaveden kautta Ouluun. Se oli erityisesti saarijärveläisen Päiviö Hetemäen (kok.) ja multialaisen Taavi Vilhulan (ml.) ajama hanke.

Omat kannattajansa olivat myös rautatien rakentamisella Saarijärveltä Kokkolan eteläpuolelle Pännäisiin.

Jos nämä ratatoiveet olisivat toteutuneet, olisi Saarijärvi huomattava rautateiden solmukohta.

Välttämättömänä pidettiin myös Suolahti-Suonenjoki-rataa, mutta suunnitteluvaiheeseen sekin jäi.

HISTORIA osoittaa, että ratahankkeet ovat olleet poikkeuksetta vuosikymmenien ponnistelujen tuloksena ja niin se taitaa olla nytkin. Kiskoliikenteellä on tulevaisuutta sekä henkilö- että varsinkin tavaraliikenteessä. Rautateitä kunnostetaan ja uusiakin rakennetaan.

Millä politiikalla Keski-Suomi pärjännyt parhaiten maan eri alueiden rautatiekisassa?

Huomio kiinnittyy siihen, että maakunnissa puntaroidaan nyt erityisesti sitä, mitkä hankkeet olisivat realistisia toteutettaviksi 2010-luvulla.

Täysin uusista ratahankkeista keskisuomalaiset ovat heittäneet pöytään Jämsä-Lahti-radan. Se on miljardihanke, joka kaiketi jossakin vaiheessa toteutuu. Se tulee aikanaan parantamaan Keski-Suomen rautatieyhteyttä Helsinkiin ja aivan erityisesti Pietariin. Mutta sen nostaminen lähivuosina toteutettavaksi ratahankkeiksi on enemmän kuin haasteellista.

Sen sijaan toisen raideparin rakentaminen Jyväskylä-Jämsä-Tampere-välille olisi todennäköisesti mahdollista sisällyttää lähivuosien ratainvestointeihin. Se joustavoittaisi olennaisesti liikennettä raskaasti kuormitetulla rataosuudella ja tavaraliikenteessä entistä tärkeämpi yhteys Turkuun ja Pohjanlahden satamakaupunkeihin paranisi.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.