Rehellisyyttä eduskuntatyöhön

Tässä reilun parin vuoden kokemattomuudella olen ihmetellyt eduskuntatyöhön läheisesti liittyvää kähmintää, salailua ja osatotuuksien esittämistä. Ymmärrettävästi kyse on lähinnä kuuden hallituspuolueen keskinäisestä kähminnästä ja hallitussopimuksesta poikkeamisista. Osatotuuksia kerrotaan myös vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä.

En ymmärrä sitäkään, että eduskuntaryhmät ovat perättäisinä vuosina eri mieltä yhdestä ja samasta asiasta, riippuen ovatko hallitusvastuussa vai oppositiossa.

Valtion tämän vuoden alkuperäinen talousarvio oli suuruudeltaan 54,1 miljardia euroa. Velkaa otetaan tänä vuonna alkuperäisen ja lisäbudjettien mukaisesti ”vain” 9 miljardia euroa eli reippaat 16 prosenttia vuosibudjetista.

Totuus kuitenkin on, että tänä vuonna otettavan velan määrä on yli 20 miljardia eli noin 37 prosenttia budjetista. Toki siitä käytetään 11 miljardia vanhojen lainojen lyhennyksiin ja kuoletuksiin, jolloin nettolainanotto on 9 miljardia euron luokkaa. Sekin on paljon rahaa.

Olen useaan otteeseen kysynyt valtiovarainministeriön virkamiehiltä, paljonko ovat valtion investointimenot tänä vuonna? Vastausta en ole saanut. Vastaamattomuus johtunee budjettirakenteesta, joka ei ole niin selkeä kuin peruskuntien talousarviot.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuoden 2013 talousarviosta ilmenee, että investointimenot ovat yhteensä 56,3 miljoonaa euroa. Investointien kohteet on myös eritelty, joten valtuutettu tietää mihin lisävelanotto käytetään.

Toivottavasti valtionkin talousarvioon saadaan joskus, tältä osin, lisää avoimuutta.

Entisenä reviisorina ja tilintarkastajana kaipaan eduskuntatyöhön myös lisää rehellisyyttä. Vierastan sitä, että ennen vaaleja luvataan yhtä ja toista, mutta kun vaalit on pidetty, niin lupaukset unohtuvat.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista eduskunnassa. Kun vasemmisto oli oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja käsiteltiin vuoden 2011 valtion talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken syntyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Sosialidemokraattien esittäessä lisäystä 300 miljoonaa euroa, pani vasemmistoliitto paremmaksi halutessaan budjettiin 731 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille jaettavaksi. Näin siis toimittiin silloisessa oppositiossa. Kuinkas kävikään vuoden kuluttua?

Hallitukseen päästyään molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti valtionosuuksia leikattiin voimakkaasti (631 miljoonaa) vuoden 2012 talousarviossa, leikkauslinjan jatkuessa myös tulevina vuosina. Tämän vuoden vähennys oli valtion budjetissa 756 miljoonaa euroa.

Olen tietoinen valtion talouden voimakkaasta alamäestä, mutta kyllä eduskuntaryhmien ja -puolueiden tulisi tietää myös oppositiossa ollessaan, että missä mennään. Katteettomat esitykset pitäisi unohtaa, jos niiden takana ei voi seuraavana vuonna pysyä.

Ovat muutamat nimimerkkikirjoittajat huutaneet minunkin perään lupausten pettämisestä. Olen kuitenkin 40-vuotisen poliittisen urani aikana todennut, ettei sellaisia lupauksia pidä tehdä, joita ei voi lunastaa.

Olen sanonut eri yhteyksissä, että vien kuntalaisten toiveet ja esitykset eteenpäin niille areenoille tai toimielimiin, jotka niistä päättävät. Enempää en ole luvannut, koska tiedostan, ettei yksittäinen luottamushenkilö ja valtuusto- tai eduskuntaryhmä päätä asioista, vaan päätökset syntyvät enemmistön toimesta.

Näin olen toiminut myös eläkeläisiä koskevissa asioissa, kuten taitetun indeksin poistaminen tai eläkekattoon siirtyminen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoontui menneellä viikolla Jyväskylässä. Kokous kiinnosti valtakunnan mediaa, eikä ihme, sillä paikalla oli 37 ryhmän jäsentä. Kokousväki ihastui erinomaisiin Paviljongin sekä hotelli- että kokoustiloihin, palveluihin ja ruoan laatuun, josta kiitokset henkilökunnalle.

Perussuomalaisten kesäkokous ehdottaa ensi vuoden valtion talousarvioon mm. seuraavia asioita:

Yritysveron suuruudeksi 22 prosenttia ja lisäpanostusta pk-sektorille. Alv:n alaisen toiminnan alaraja nostettava 20 000 euroon. Työllistäville pk-yrityksille on kehitettävä Viro-mallinen verotus. Tuloverotukseen on tehtävä inflaatiotarkistukset.

Energiaveroja on laskettava tuntuvasti. Windfall-vero peruttava. Kotimaisen bioenergian asemaa on parannettava. Kuntien valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen syytä lopettaa.

Lukija saattaa kysyä, että mitenkäs menetettävät verotulot ja lisääntyvät menot katetaan? Se selviää myöhemmin syksyllä, kun perussuomalaiset julkaisevat oman varjobudjettinsa. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun hallitus on iskenyt pöytään omansa.

Eduskuntaryhmä otti kantaa myös seuraaviin asioihin: kunta- ja sote-uudistukset parlamentaariseen valmisteluun ja ns. pakkoruotsin poistoon.