Rehtori kiitoksilla kiertoon?

A ino Sallinen on tehnyt pitkän uran Jyväskylän yliopiston rehtorina. Hän nousi puheviestinnän professorista 1992 yliopiston rehtoriksi vain parin vuoden vakituisen professoriuden jälkeen. Tohtorin väitöskirja oli tarkastettu kuusi vuotta aikaisemmin.

Sallisen kausi yliopiston rehtorina on ollut näyttävä. Rehtori on taitanut esiintymisen muodot. Hän on arvokkaasti marssinut tilaisuuksiin viime minuutilla ja saanut huomion. Useita kertoja Sallisella on myös ollut kiinnostusta yliopiston ulkopuolelle merkkitehtäviin, mutta niissä nimityksissä hän on jäänyt valitsematta.

Sallinen on kaikin puolin ylläpitänyt yliopistosta arvokasta kuvaa.

Jyväskylän yliopisto on yksi halutuimmista yliopistoistamme, ja Jyväskylä on maan opiskelijavaltaisin kaupunki. Olemme siis koulutusviejä kuten Suomen Ateenan arvolle sopiikin. Siksi yliopiston kehityksellä on suuri merkitys Keski-Suomen kehitykselle.

Jyväskylän yliopiston johto on ollut osaavaa. Hallintojohtaja Erkki Tuunanen on tehnyt pitkän uran yliopiston kehittämisessä. Hän jää vuoden vaihteessa eläkkeelle. Yliopiston tiedottamisesta on vastannut viestintäpäällikkö Anu Mustonen.

Jyväskylän yliopistolla on ollut vahva johto. Mutta kaikella on aikansa. Edistyminen vaatii näkemysten tuoreentumista.

ON MIELENKIINTOISTA nähdä, ketkä hakevat nyt haussa olevaa rehtorin tehtävää. Vieläkö Sallinen tavoittelee jatkokautta?

Aino Sallinen, 61, voisi periaatteessa johtaa yliopistoa vielä viisivuotiskauden. Silloin hän jättäisi rehtoriuden 67-vuotiaana. Tämä ei olisi poikkeuksellisen korkea ikä, mutta yhtämittainen rehtorikausi sitä rupeaisi olemaan. Yliopisto olisi tällöin elänyt Sallisen aikaa 22 vuotta.

Toivottavaa on, että rehtorin tehtävä kiinnostaa hakijoita.

Yliopiston on elettävä dynaamisesti, jotta se ei muutu sisäiseksi hallintonäpräämiseksi ja muodolliseksi näyttävyydeksi.

Yliopiston kehittämisessä iso kysymys on, miten allianssi Tampereen kanssa hyödynnetään. Uhkuva on, että Jyväskylä muuttuu Tampereen filiaaliksi. Toisaalta allianssi on myös mahdollisuus. Jyväskylän yliopiston on löydettävä kehitystie, joka tekee siitä koko Sisä-Suomen johtavan yliopiston.

ARTIC SEA kaappauksesta saatiin taas uutta tietoa. Nyt tarina kertoo, että laivalla aiottiin viedä Venäjältä ohjuksia Iraniin. Israelin ja Venäjän tiedustelupalvelun operaatioilla se estettiin.

Kaappaus oli ehkä tiedustelupalvelujen operaatio. Sillä peitettiin tai estettiin jotakin, josta tuskin saamme lähivuosina tarkkaa tietoa.

SDP:N puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi viime viikolla pienituloisuuden rajan. Nyt kaikki alle 3 000 euroa ansaitsevat ovat pienituloisia ja yli 6 000 euroa ansaitsevat suurituloisia.

Yli puolet suomalaisista on Urpilaisen mittarilla pienituloisia.

Suomi on jälleen köyhä maa ja ilmeisesti siksi jääkin. Urpilainen siirtänee aina rajaa niin, että yli puolet on köyhiä. Näinköhän kadonneet äänestäjät löytyvät?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.