Reilu herra lakkien takana

Verraton sanataituri Veikko Huovinen todistelee, etteivät kaikki herrat ole ketkuja, vaan monet ovat reiluja. Kirjailija tiivistää kuvailemansa reilun herran olemuksen: ”Se oli suhtautuva mies!”

Huovisen luonnehdinta reilusta herrasta tuo mieleen Eero Anton Fredriksonin (1914–1999). Hän oli herra, joka muistetaan Jyväskylässä ja maakunnassa.

Tänään, syyskuun 14. päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Eero Fredriksonin syntymästä.

Fredrikson oli mieleltään humanisti ja ennen muuta jyväskyläläinen. Mutta koskaan hän ei jaotellut kaupunkilaisia syntyperäisiin ja meihin junantuomiin, vaan suhtautui kaikkiin tasavertaisen reilusti.

Hän oli myös kuin kaimansa Seitsemässä Veljeksessä eli ”yhä ja toista hyödyllistä laitosta matkaansaattoi seurakuntaansa”.

Ensimmäiseksi on mainittava työ A. Fredrikson Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana vuosina 1953–1975. Hän teki Fredriksonin lakeista brändin aikana, jolloin käsitettä ei vielä edes tunnettu. Suomalaisten mielissä Fredrikson-nimi yhdistyy tänäkin päivänä lakeihin. Nimi tuo mieleen erityisesti ylioppilaslakin, mutta myös lätsät, hatut ja karvalakit.

Yhtiö työllisti enimmillään yli 500 henkeä. Yrityksen myöhempi historia on toinen juttu.

Sodan jälkeen Fredrikson yritti osallistua Jyväskylän jälleenrakentamiseen kaupunginvaltuustossa, mutta politiikka ei ollut hänen alaansa. Valtuuston junnaava päätöksenteko ei hänelle sopinut ja niinpä hän jätti kunnallispolitiikan yhteen valtuustokauteen.

Fredriksonille sopi paremmin esimerkiksi Jyväskylän suojeluskunnan omaisuuden junailu syksyllä 1944 palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti Jyväskylää Suomen Ateenana. Hänen ideansa oli suojeluskunnan tontin lahjoittaminen Keski-Suomen Museoyhdistykselle. Tontti myytiin rakennusliikkeelle, joka maksoi kauppahinnan rakentamalla 1960-luvun alussa Alvar Aallon piirtämän Keski-Suomen museon.

Toinen suojeluskunnan tontti lahjoitettiin Jyväskylän Yliopistoyhdistykselle, joten se vauhditti osaltaan Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kehitystä yliopistoksi. Mutta Fredrikson vaikutti Jyväskylän korkeakoulun laajentumiseen muutenkin ja hyvin konkreettisesti. Hän johti Jyväskylän kauppalaisseuran säätiötä, jonka kiinteistöt tuottivat hyvin. Siltä pohjalta Fredrikson kehitteli idean Jyväskylän kauppakorkeakoulusta.

Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu otti lopulta vastaan lahjoituksena kaksi kauppatieteiden professuuria ja kaksi lehtorin virkaa. Vuonna 1967 aloitettiin taloustieteiden ja tietojenkäsittelyopin opetus.

Jyväskylän yliopiston kunniatohtori Eero Fredrikson ehti ennen kuolemaansa iloita taloustieteiden ja informaatioteknologian tiedekuntien perustamisesta.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa on nyt noin 1 200 opiskelijan ja 100 opettajan, tutkijan ja hallintohenkilökunnan tiedeyhteisö. Informaatioteknologian tiedekunnassa on yli 1 800 opiskelijaa ja henkilökuntaa lähes 200.

Ekonomi Eero Fredrikson olisi tyytyväinen.