Rekkaliikennettä odotettavissa

Kansallisomaisuutemme, maantiet, on päästetty huonoon kuntoon ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa. Tämä ei ole enää uutinen, vaan vakava varoitus maaseudun elinvoimaisuuden katoamisesta.

Kulkuväylät ovat kaiken keskiössä, kun pitäjät yrittävät pyristellä taloudellisesti ahtaina aikoina. Maakunnan pääkaupungin läheiset tiet ovat toki tärkeitä, mutta maakuntaa ulottuu Jyväskylästä jopa 150 kilometrin päähän.

Vai noudatetaanko teiden kunnostamisjärjestämisessä Uudenmaan maakuntajohtajan ohjeistusta? Hänen mielestään liigasarjassa pysyminen edellyttää vain isojen, etelän teiden kunnossa pitämistä. Jos halutaan kyläsarjaan, silloin remonttia tehdään muuallakin kuin eteläisessä Suomessa.

Me täällä maalla olemme iloisia veronmaksajia, joten kyllä meillekin pitäisi järjestyä käyttökelpoisia maanteitä. Ankarat vuodenajat koettelevat väyliä, mutta onneksi luvassa on apua.

Soinilaislähtöinen Tampereen yliopiston dosentti ja Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo tietää, miten maanteiden sudenkuopat löytyvät (Ksml 6.6.). Hänen yrityksensä tutkii parhaillaan Karstulan urakka-alueeseen kuuluvaa valtatie 13:sta, jonka ajourat viskovat pientä autoa sinne sun tänne.

Uusi pikitie, valtatie 13, rakennettiin 1960-luvulla. Se halkoo Kimingin kylän ja on aina ollut valtti koko kylän ja pitäjän meiningille.

Liikennemäärät kasvoivat, kun hiekkatie vaihtui asfalttiin. Lapsia kiellettiin leikkimästä ”pikatiellä”, ilmeisesti monestakin syystä.

Vuosien varrella tie tuntuu vain kaventuvan, joten rekat päästelevät aina samoilla kohdilla, kun ei sivummallekaan pääse.

Saarenkedon firma osaa tutkia teiden heikkoutta pintaa syvemmältä ja ojista asti. Hänen mielestään mielenkiintoisinta tietoa löytyy nimenomaan teiden ympäristöstä: ojista ja tieliittymistä.

Tutkittavaa riittää, sillä pelkästään Karstulan urakka-alueella on päällystettyjä teitä 400 kilometriä. Tieto tallennetaan visusti ylös ja käytetään hyödyksi tulevaisuuden maantiekorjauksissa.

Ely-keskuksen ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala lupasi Saarijärvellä, että uusissa urakoissa otetaan käyttöön tutkimuksessa hyväksi havaitut keinot.

Kun valtio kituu rahapulassa, uudet kujeet ovat todella tarpeen. Tosin maanteiden uudesta korjaustekniikasta odotetaan säästöjä vasta vuonna 2024.

Korjaukset aloitetaan niillä teillä, jotka eivät ole vielä lähellä käyttökieltoa. Baanat päällystetään nykyistä paksummalla asfaltilla, jotka kestävät raskaitakin rekkoja.

Sinkoilen Keski-Suomen maanteitä moneen suuntaan, eikä mikään tie ansaitse kuntonsa puolesta kunniapalkintoa.

Tolkuttoman huonossa kunnossa on Pylkönmäen Timpersuntista Multian Väätäiskylään vievä parinkymmenen kilometrin pätkä.

Tiellä on nyt 60 kilometrin nopeusrajoitus ja ajoittain vauhti pitää laskea viiteenkymppiin. Siihen on hyvä syy, sillä tien korjaaminen on aloitettu kaatamalla tien reunuksilta puskat ja puut, jotta varsinainen korjaus voisi alkaa.

Heinäkuun alusta elokuun puoleen väliin tiellä on koneita ja pinta murskeella.

Mutta eiköhän tuon kestä, parempaa pintaa kun on tulossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.