Resurssiviisaus on maalaisjärkeä

Näin hyvää ruokaa ei kannata laittaa missään tapauksessa roskiin, kehui eläkeläinen Markku Nurminen syödessään 1,5 euron hintaista hernekeittolounasta Vaajakummun koulun ruokalassa. (Ksml 19.9.)

Keskisuomalainen on esitellyt muitakin esimerkkejä, kuinka Kohti resurssiviisautta -hanke näkyy jyväskyläläisten arjessa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat 15 kokeilua, joilla yritetään löytää uusia tapoja säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja lisätä hyvinvointia. Viikko sitten lauantaina kaupunkilaisia houkuteltiin käyttämään joukkoliikennettä ilmaisilla bussikyydeillä.

Sen kummemmin taksiyrittäjät kuin autokauppiaatkaan eivät ole ainakaan julkisesti paheksuneet lauantain tempausta joukkoliikenteen puolesta. Ravintolayrittäjiä edustava Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry sen sijaan ärähti ylijäämäruuan jakelusta.

MaRan mielestä oppilailta tähteeksi jääneiden ruokien myyminen omakustannushintaan vääristää kilpailua ja ajaa ravintoloita vaikeuksiin.

Huoli on ymmärrettävä, mutta silti reagointi tuntuu ylimitoitetulta. Kouluille lounastamaan saapuneet lähiseudun asukkaat tuskin ovat ensisijaisesti samaa kohderyhmää, joka lähtee ravintolalounaalle. Eikä keskustassa työskentelevä kiireinen toimistotyöntekijä aja toiselle puolelle kaupunkia kouluruuan perässä, jos vieressä on hyvin palveleva, kohtuuhintainen lounasravintola.

Jyväskylän koulujen ruokahävikki on valtavissa mitoissa: vuoden aikana joudutaan heittämään jätteisiin arviolta 40 000–50 000 terveellistä ateriaa. Jätteiden vähentämiseen tähtäävä ruuan myynti on todellista maalaisjärjen käyttöä. Luonnonvaroja säästyy, verovaroin kustannettu kaupungin ruokahuolto saa pientä tuloa ja vähävaraisillekin mahdollistuu yksi lämmin ateria päivässä, mikä parantaa jopa kansanterveyttä.

Kaikki se, mitä julkisessa taloudessa säästämme, koituu kaikkien meidän kansalaisten hyväksi – myös yrittäjien. On surullista, jos kokeilu ruokahävikin pienentämiseksi joudutaan lopettamaan kilpailulainsäädännön kiemuroiden vuoksi.

Hienolta kalskahtavasta nimestään huolimatta resurssiviisaus on todellista maalaisjärjen käyttöä, jolle on kovasti tilausta tässä ajassa.

Järjetöntä on sekin, että samalla kun valitamme ruuan kalleutta, heitämme sitä roskiin valtavat määrät. Jokainen suomalainen haaskaa syömäkelpoista ruokaa kotonaan noin 23 kiloa vuodessa. Lisäksi vähittäis- ja tukkukaupoissa syntyy hävikkiä 12–14 kiloa asukasta kohti, ravintoloissa vielä hivenen lisää. Asian on selvittänyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

Eivätkä suomalaiset ole edes eurooppalaisista pahimpia ruokajätteen tuottajia. Euroopan unionissa elintarvikkeita ja valmista ruokaa päätyy kaatopaikalle 50–100 kiloa asukasta kohti vuodessa.

Kolmentoista Euroopan maan yhteinen Fusions-hanke pyrkii puolittamaan hävikin määrän EU-alueella vuoteen 2016 mennessä. Maailmanlaajuisesti hävikin puolittaminen toisi ruokaa jopa miljardille nyt nälkää näkevälle ihmiselle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.