Riittämättömyyden pelko

Joka neljäs uusi ylioppilas ei hae mitään opiskelupaikkaa, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Tähän tosiasiaan otti tapansa mukaan napakasti kantaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apunen torstain Taloussanomissa.

- Jos välivuosi tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, niin nuorella ei näytä olevan kovin realistista kuvaa siitä, mihin hän on menossa. Vaikuttaa, että nuorille ei kotona enää opeteta samanlaista työn eetosta kuin aikaisemmin, Apunen paheksui.

Apusen lisäksi myös Elinkeinoelämän keskusliitto kantaa huolta välivuosia viettävistä "lorvailijoista". Suomi ei pääse tavoiteltuun työurien pidentämiseen vain eläkeikää nostamalla; nuorten on kannettava kortensa kekoon ripeämmällä opiskelutahdilla.

Pahimmillaan vuosien huuhailu johtaa nuoren pysyvään syrjäytymiseen, mistä opetusministeriön laskelmien mukaan koituu yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron lasku. On hienoa, että tämä on viimein noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuorten auttamiseksi on kuitenkin oltava enemmän vaihtoehtoja kuin vain yhteen muottiin tunkeminen.

VANHEMMISTA useimmat varmasti tekevät edelleen kaikkensa kannustaakseen nuoria opintoihin ja hyviin ammatteihin. Puheen uskottavuus kuitenkin karisee, jos vanhemmat samalla huokailevat oman työkuormansa alle uupumista tai työpaikan huonoa ilmapiiriä - puhumattakaan siitä, että he suunnittelevat eläkkeelle lähtöä niin pian kuin se vain on mahdollista.

Siinä missä me tämän päivän keski-ikäiset koimme nuoruudessamme tulevan työelämän tavoiteltavana onnen tyyssijana tai ainakin unelmien mahdollistajana, monia nykynuoria työelämä pelottaa. He ovat jo nähneet liikaa väsyneitä aikuisia.

Riitänkö, osaanko? Onko kyvyilleni käyttöä, jos olen ihan vaan tavallinen nuori ilman erityislahjakkuuksia? Riittämättömyyden tunne jarruttaa monen etenemistä.

Oman osaamisen riittävyydestä ja samalla omasta tarpeellisuudesta on vaikea saada selkoa senkään vuoksi, että ennen varsinaisia ammattiopintoja on kovin vaikea päästä työelämää kokeilemaan edes kesätöiden verran.

Lukiolaiset ovat tunnetusti kesätyömarkkinoilla kaikkein heikoimmilla. Moni nuori lähettää sinnikkäästi kymmeniä hakemuksia, joista useimpiin ei edes vastata. Olisikin paikallaan tutkia, mikä yhteys tällä ilmiöllä on siihen, että nuori ei osaa hakeutua jatko-opintoihin lukion jälkeen.

KOULUPUDOKKAIDEN määrä Jyväskylässä väheni viime vuonna 2,6 prosenttiin edellisvuoden neljästä prosentista. Tämä on iloinen ja tärkeä asia, joka toivottavasti motivoi nuorison parissa työtä tekeviä ja päättäjiä ponnistelemaan edelleen nollatuloksen eteen.

Jyväskylässä myös onnistuttiin löytämään paikka niillekin nuorille, jotka eivät jatko-opintoihin hakeneet. Vaihtoehtoina olivat ammattiopiston lisäopetus, ammattistartti ja ammatillinen erityisopetus.

Vuosi lisää ikää yhdistettynä välittäviin ihmisiin ja oikeanlaiseen tukeen voi tehdä ihmeitä!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.