Rikas ystävä itäisiltä mailta

Iranin sinnikäs diplomatia Latinalaisessa Amerikassa on alkanut tuottaa tuloksia, joista varsinkaan Yhdysvalloissa ei olla hyvillään. Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad on nytkin kiertomatkalla Latinalaisessa Amerikassa.

Yhdysvaltain mielestä Latinalaisen Amerikan maiden tulisi pitää etäisyyttä Iraniin ja vierailukin kertoo vain siitä, että pakotteiden eristämä Iran etsii epätoivoisesti ystäviä kaikista mahdollisista maailmankolkista.

LÄNTISISSÄ arvioissa pelko Iranin kiinnostuksesta Latinalaiseen Amerikkaan on kasvanut lähes demonisiin mittoihin: Iranin pappisjohdon työkalut kuten vallankumouskaartin al-Quds-erikoisjoukot tai terroristijärjestö Hizbollah juonittelevat useissa maissa. Ne horjuttavat hallituksia, salakuljettavat huumeita ja ihmisiä, liittoutuvat rikollisjärjestöjen kanssa, pesevät huumerahaa asekauppoihinsa ja kaivautuvat yhä syvemmälle pankkijärjestelmiin ja yhteiskuntien huokosiin.

Yhdysvaltain Texasin osavaltion turvallisuussuunnitelma vuosille 2010-2015 varoittaa Hizbollahin soluttautuvan meksikolaisten huumekartellien avustuksella kaikkiin suuriin asutuskeskuksiin paitsi Texasissa myös muualla Yhdysvalloissa.

Saksalaislehti Die Welt raportoi viime toukokuussa Iranin vallankumouskaartin rakentavan ohjustukikohtaa Venezuelassa. Caracasin ja Teheranin väliä Damaskoksen kautta lentäviä Conviasa-lentoja on kuvattu tunneliksi, jossa siirretään kaikkea YK:n pakotelistoille päätynyttä sotamateriaalista ihmisiin.

IRAN on luvannut investoida miljoonia dollareita kehitysohjelmiin Latinalaisessa Amerikassa. Venezuelan presidentin Hugo Chavezin mukaan Iran auttaa Venezuelaa maan uraanivarojen hyödyntämisessä. Boliviassa ministerit ovat kiitelleet Iranin aktiivisuutta Bolivian luonnonvarojen kartoittamisessa.

Brasilian aiemman presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan mukaan Iranilla on täysi oikeus kehitellä ydinvoimaansa rauhanomaisesti. Brasilian ja Iranin kauppa nelinkertaistui vuosina 2002-2007.

TOTUUS Iranin aktiivisuudesta alueella lienee jossakin näiden ääripäiden välissä. Varsinkin brasilialaisarvioilla on painoa, sillä vastikään Brasilia luokiteltiin maailman kuudenneksi suurimmaksi kansantaloudeksi, joka on jättänyt Britannian taakseen. Iran on puolestaan maailman neljänneksi suurin öljyntuottaja ja haluaa olla paitsi taloudellinen myös sotilaallinen mahti. Iranin alueellinen vaikutusvalta on kasvanut, kun naapurimaat pantiin polvilleen kansainvälisin voimin.

Iranin mukaan presidentin matka viestii yksinkertaisesti Iranin dynaamisesta ulkopolitiikasta.

Iran ja Latinalaisen Amerikan maat toteuttavat uudenlaisia etelä-etelä-kauppasuhteita, joissa Yhdysvaltain ja Euroopan edustamalla vanhalla teollisella pohjoisella ei enää ole entistä asemaansa. Lisäksi globalisaatioon liittyy keskinäisriippuvuus, interdependenssi, joka ei enää hivele vanhaa Eurooppaa. Esimerkiksi Iranin öljyntuonnin kieltämisestä on vaikea sopia Euroopan unionissa, kun EU on Iranin öljyn suurin tuoja Kiinan jälkeen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.