Rikastumisen lyhyt oppimäärä

Osta halvalla, myy kalliilla, julistaa vanha ja väsynyt sijoitusoppi. Ohjenuoralla voi pyyhkiä nyt pöytää, sillä tässä tulee päivitetty versio: osta hyviä yhtiöitä kohtuuhintaan ja sijoita osingot uudelleen.

Osinkojen merkitys kristallisoituu ajan kanssa, taikasanat ovat korkoa korolle. Vuonna 1926 New Yorkin pörssiin sijoitettu tuhat dollaria kasvoi osingot uudelleensijoitettuina vuoteen 2007 mennessä yli kolmeen miljoonaan dollariin. Se vastaa 10,4 prosentin vuosituottoa. Mikäli sijoittaja olisi tavoitellut vain kurssinousua ja kantanut osinkonsa pitkäripaiseen, olisi sijoituksen arvo jäänyt 121 000 dollariin. Se vastaa 6,1 prosentin vuosituottoa. Esimerkissä osinkojen uudelleensijoittaminen edustaa yli 95 prosenttia rahamääräisistä tuotoista.

Teoriassa osakkeen vuosituotto on seuraavan kevään osinkoprosentti lisättynä osingon tulevalla keskimääräisellä vuosikasvuprosentilla. Valitettavasti sijoittajat kiinnittävät usein huomiota vain nykyosinkoon, vaikka ratkaisevin tekijä on osinkojen kasvuvauhti. Menestyvä sijoittaja tutustuu kurssikäyrän sijaan itse yhtiöön ymmärtääkseen, mihin osingon kasvunäkymät perustuvat ruohonjuuritasolla. Osta vain sitä, minkä ymmärrät.

Koska osinko on osuus yhtiön tuloksesta, on omistettava yhtiöitä, joiden tulos kasvaa pidemmän päälle. Kasvukyvytön yhtiö maksaa koko tuloksensa ulos osinkoina, jolloin nykyosinko tapaa olla korkea. Yhden kevään osingon maksimointi vastaa kuitenkin moottoritieajoa peruutuspeiliin tuijottamalla. Eihän siinä vauhdissa mitään, mutta se äkkipysäys.

Vasta-alkaja janoaa yleensä pikavoittoa spekulatiivisesti osakkeen rakettinousuna. Löytyisikö huomenna hölmömpi sijoittaja, joka maksaisi osakkeestani tämän päivän hintaa enemmän? Moni tuijottaa silmät kipeinä vanhoja kurssikäyriä haravoiden romahtaneita, vaatekauppalogiikalla halventuneita osakkeita. Pettymys on usein katkera, kun kurssiluisu ei johtunutkaan tilapäisestä häiriöstä vaan siitä, että yhtiö oli itse sössinyt asiansa. Pitkäjänteinen sijoittaja ymmärtää, että laatuyhtiö maksaa osingon, vaikka pörssiä ei olisi olemassakaan. Osinkohan maksetaan yhtiön tuloksesta, ei osakekurssin poukkoilusta. Siinä on fundamenttia kerrakseen.

Hurmos on huipussaan lauman innostuessa vaikeuksiin ajautuneista yhtiöistä, tai mikä parempaa, pörssikäyrän alajuoksulla horjuvista konkurssiehdokkaista. Uutisotsikot aiheuttavat valtavia päivämuutoksia kriisiyhtiöiden osakkeisiin. Äkkirikastumisen kiima valtaa mielen ja totolapun sijaan kansa panostaa osakelistan vuotavaan seulaan. Voisinko näyttää pikavippifirmalle reilusti keskisormea? Entä jos karvalakkiskoda vaihtuisi avobemariksi? Yleensä näin ei käy, kuten Veikkaus Oy:n uskolliset ystävät entuudestaan tietävät.

Etsikäämme kurssirakettien sijaan osinkoaan kasvattavia yhtiöitä. Kun osingot sijoitetaan uudelleen, kasvaa salkussa olevien osakkeiden lukumäärä joka vuosi. Jos yhtiövalinnatkin ovat järkeviä ja osakekohtaiset osingot kohoavat, osoittaa salkun markkina-arvon kehitysura tukevalla vivulla kohti koillista.

Kirjoittaja on Nordnetin osake-strategi ja sijoituskirjailija.