Rikos, mutta missä rangaistus?

Kaksi alle kolmekymppistä miestä pidätettiin 26 kilon hasiserän hallussapidosta. Syyttäjä vaati vähintään neljän vuoden vankeustuomioita molemmille.

Nuori nainen pahoinpiteli toisen nuoren naisen ja lisäksi raiskasi hänet. Uhria oli lyöty veitsellä ja kidutettu vuorokauden. Uhri oli henkihieverissä. Pahoinpitelijänainen tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.

Kaksi lyhyttä esimerkkiä satunnaisista rikosuutisista kahden viime viikon ajalta havahduttaa kysymään, mikä on ihmiselämän arvo ja rikoksen rangaistus.

26 kiloa hasista voi viedä kymmenien ihmisten elämän kuoleman kierteeseen. Siitä neljän vuoden tai yli rangaistuksen vaatiminen ei tunnu paljolta.

Onko vuosi ja neljä kuukautta on puukottamisesta, raiskauksesta ja kiduttamisesta sopiva tuomio? Oikeuden päätöksellä on, mutta inhimillisesti katsoen se on lyhyt rangaistus.

Pahoinpitelyistä ja väkivallasta tuomitaan yllättävän lyhyisiin rangaistuksiin. Uhri kärsii usein vuosikymmeniä, jopa pysyvästi. Väkivaltarangaistusten kiristämisestä on syytä keskustella, vaikka rangaistukset eivät paranna tekijöitä tai estä kaikkia tekoja.

ARKKIPIISPA Jukka Paarma, 66, jää eläkkeelle ensi kesänä. Seuraajaehdokkaita on monia, mutta vahvasti esillä tulee varmasti olemaan Lapuan piispa Simo Peura, 52. Peura on kotoisin Laukaasta.

Peuralla on vakaa kannattajakunta. Hän on ollut muun muassa Kirkon koulutuskeskuksen johtaja.

Iältään nuorimpana nimenä spekulaatioissa voi olla esillä joensuulainen tutkija, tohtori Pauliina Kainulainen, 40. Hänestä tuskin piispaa vielä tulee mutta nostetta on ilmassa.

Ehdokasasettelu alkaa lokakuussa ja päättyy joulukuussa.

KUN ENTINEN yleishyödyllinen rakennuttaminen ja vuokra-asuntojen omistaja Haka, sittemmin YH-Suomi ja viimeisessä vaiheessa Avara-Suomi muuttui kiinteistöalan konserniksi, yhtiön nuori toimitusjohtaja Perttu Liukku sai seitsemässä vuodessa palkan lisäksi kolmen miljoonan euron osakepotin yhtiöstä.

Neuvostoliiton romahdettua yhteistä omaisuutta siirtyi yksityisiin käsiin. Avaran tarina ei ole samanlainen mutta tällaisia johtajien omistusoperaatioita voi silti pitää kohtuuttomina.

YLEISRADION uutistoiminta juhli tiistai-iltana 50-vuotisuuttaan Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Täysi sali katsoi menneitä vuosia suorassa lähetyksessä.

Ylen uutiset ovat olleet maan viralliset uutiset. Niissä on näkynyt poliittisen johdon linja ja vuosikymmenten poliittiset aallonharjat. Sensuuria, mielipidemuokkausta ja tiedonvälityksen hegemoniaa on Yleisradion kautta halunnut käyttää moni poliittinen liike ja politiikan päättäjä. Kaikki menneet vuosikymmenet eivät Ylelle ole kunniaksi.

Julkisen palvelun Yle on pohjimmiltaan virallista uutistoimintaa. Yle ei kertonut vanhenevan Urho Kekkosen kaatumisia, mutta nykyisen toimitusjohtajansa Mikael Jungnerin "kompuroinnit" se on kiitettävästi selostanut.

Vapaa tiedonvälitys on demokratian henkivakuutus.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.