Ripeys ylitti ymmärryksen?

Hallituksella on pitkin matkaa ollut vaikeuksia tehdä selkeitä päätöksiä kunta- ja sote-uudistuksessa. Haparointia on ollut myös vanhuspalvelulain linjaamisessa ja monessa muussa asiassa.

Toimintakyky on näyttänyt heikolta, eikä se varmasti kuuden puolueen hallituksessa helppoa olekaan, vaikka pääministeripuolue onkin nimennyt itsensä kykypuolueeksi.

Mutta yhdestä asiasta hallitus kykeni tekemään ripeän päätöksen: osinkoverouudistuksesta.

Päätös oli niin ripeä, että hallitus on itsekin joutunut miettimään, mitä lopulta päätettiin.

Haluttiinko osinkoverotuksen uudistuksella todella antaa suuromistajille näin suuri verohelpotus ja kurittaa piensijoittajia?

Vai tuliko hallitukselle vahinko, kun se halusi nopealla päätöksellä osoittaa toimintakykyisyytensä?

Sellaisessa tilanteessa kokonaisuus ei oikein pysy kenenkään hallussa ja hätiköityjä päätöksiä voi syntyä.

Eikä ihme, jos silloin jää tarkistamatta, mistä ja millaisia suoraan budjettikehysriiheen tuodut uudet verolaskelmat ovat. Helsingin Sanomien (3. ja 4.4.) mukaan osa hallituksen ministereistä sai nähtäväkseen valitun veromallin vain tunteja ennen päätösten lukkoonlyömistä.

Pahinta olisi ollut, jos hallitus ei olisi halunnut tunnustaa tai korjata erehdystään, vaikka osinkouudistuksesta ei tullutkaan odotetun kaltaista.

Ei ole mikään häpeä tunnustaa, että ihan kaikkia porsaanreikiä ei päätöstä tehdessä ole havaittu, saati sitten ymmärretty, vaikka olisi pitänyt. Häpeä se ei ole, vaan osoittaa realismia ja ymmärrystä siitä, että tajuaa nykymaailman olevan monimutkainen paikka. Sillä sitä nykymaailma on.

Oireellista on, että edes suurimmat hyötyjät eivät pitäneet hallituksen päätöstä oikeana ja perusteltuna.

Tämä kuultiin keskiviikkona Ylen A-studiossa, jossa Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila piti hallituksen päätöstä epäoikeudenmukaisena. Hänen mukaansa suuromistajille ei tulisi antaa mahdollisuutta kiertää osinkojen kireämpi verotus holding-yhtiöidensä kautta. Kokkila katsoi, että hallituksen on korjattava päätöksensä mahdollisimman nopeasti.

Korjailu alkoikin torstaina.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on taistella harmaata taloutta vastaan. Tavoite on oikea, sillä pimeillä markkinoilla pyörivät isot rahat, joista verotuloja ei silti kerry.

Nyt hallitus oli aikeissa antaa osinkoverotuksen uudistuksella suuromistajille mahdollisuuden tehdä rahaa ohi verotuksen. No, jos ei nyt aivan verottomana niin ihan vaan pikkasella verotuksella.

Hallituksen tavoitteena on myös ollut saada nuoret töihin tai kouluun ja työttömät edes jonkinlaisiin töihin. Vastikkeetonta rahaa – eli erilaisia tukia – ei haluta antaa.

Yrityksille hallitus sen sijaan ajatteli antaa vastikkeetonta rahaa yhteisöveroa ja suuromistajien osinkoveroa laskemalla. Toki hallitus toivoo, että yritykset käyttäisivät verohelpotuksista saamiaan rahoja uusien työpaikkojen luomiseen. Se on hyvä toive.

Olisihan se tosi hyvä homma, jos näin oikeasti kävisi ja yritykset omaehtoisesti käyttäisivät rahansa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.