Robotti valvoo asunnottomia San Franciscossa

Hilton-hotellin 18. kerroksen ikkunasta avautuu henkeäsalpaava ja vauras city-maisema kaupungin ylle. San Franciscon alueella on valtavasti miljonäärejä.

Sitten katse zuumaa läheiselle kadulle. Kokonainen telttakylä heräilee sunnuntaiaamuun muiden kaupunkilaisten tavoin. Teltasta kömmitään aamuaskareille. Joku pyllistää paljaan peppunsa kohti teltan takana olevaa aitaa ja laskee siihen tarpeensa.

Tällaisia telttakyliä arvellaan kaupungissa olevan tällä hetkellä noin 80.

Useat mielenterveyspotilaat, joiden pitäisi olla laitoksissa, huutavat täyttä kurkkua kadulla. On päihderiippuvaisia ja huumeidenkäyttäjiä.

Tuoreiden tilastojen mukaan San Franciscossa on noin 6 600 koditonta. Heistä noin 2 600 asuu kaduilla, loput hätä- ja väliaikaismajoituksissa. Puute hätämajoituksesta on suuri, sillä kaupungissa on vain 1 200 hätämajoitussänkypaikkaa.

Sanotaan, ettei asunnottomuus ilmiönä ole uusi Amerikan metropoleissa. Itse asiassa kodittomuus ei ole kasvanut San Franciscossa kymmenen viime vuoden aikana kuin seitsemän prosenttia.

Yllättäen 71 prosenttia asunnottomista on kaupungin omia asukkaita.

Asuntomarkkinat ovat vääristyneet pahasti parin viime vuoden aikana. Piilaakson ja San Franciscon teknologiabuumissa vaurastuneet ovat ajaneet maksukyvyllään kaupungin asuntojen hinnat pilviin. Muilla ei ole varaa ostaa enää asuntoja. Tuoreimpien tilastojen mukaan tavallisista kaupunkilaisista liki puolet asuu vuokra-asunnoissa.

Ei ihme, että kaupunkilaisten mitta alkaa olla täynnä. San Franciscon hyvällä alueella asuva nainen harmittelee, että hän maksaa asunnostaan kallista vuokraa, ”mutta ei ole kiva tulla kotiin, kun pihalla on ihmisten jätöksiä ja huumepiikkejä.”

Hän on joutunut viemään koiransa kaksi kertaa eläinlääkäriin, kun koira on syönyt huumausaineita sisältävää ulostetta.

Mitä asialle voidaan tehdä?

Kaupunki käyttää noin 241 miljoonaa dollaria vuodessa kodittomuuden ehkäisemiseen ja lieventämiseen erilaisten virallisten sopeuttamisohjelmien, tilapäisasuntopaikkojen ja auttamistyötä tekevien järjestöjen kautta. San Francisco Chroniclen mukaan kodittomuus on kaikkia kaupunkilaisia koskeva häpeätahra, joka pitää viimein poistaa.

Asian tekee ongelmalliseksi se, että joidenkin päättäjien mukaan kodittomuus hoidetaan sosiaalitoimilla, toisten mielestä taas lisäämällä poliisivalvontaa kaduilla ja kolmansien mukaan rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Yhteistä ratkaisua ei tunnu löytyvän, ja ongelma kasvaa koko ajan.

Viime joulukuussa San Franciscossa eräs eläinkauppa vuokrasi Piilaaksossa kehitetyn Knightscope-turvallisuusrobotin pitämään kodittomat poissa liikkeen oven edestä. Lasersensorien avulla katuja päivystävä, noin puolitoista metriä korkea robotti ehti päivystää ja ilmoittaa viranomaisille liikkeen lähelle nousevasta telttakylästä, ennen kuin se toteutui. Yyritys tai yksityinen henkilö voi vuokrata robotin seitsemän dollarin tuntimaksulla.

Muitakin malleja asian hoitamiseksi on kokeltu. Greyhound-bussilippu käteen ja pois kaupungista – kaupungin sosiaalityöntekijä saattaa ehdottaa tätäkin vaihtoehtoa kodittomille.

Tuhannet kodittomat ovat vuodesta 2005 alkaen matkustaneet kaupungin maksamalla menolipulla paikkaan, jossa heillä on perhettä tai muita tukiverkkoja. Mutta sitä, ovatko he löytäneen asunnon tai saaneet elämänsä kuntoon, ei tiedetä.

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .