Ruotsin ja Amerikan yhteinen talousvaiva

Yhdysvaltain edustajainhuone ja Ruotsin hallitus käsittelevät näinä päivinä samaa, hankalaa ongelmaa miltei tasatahtiin. Maailman muinoin mahtavat amerikkalaiset autojätit General Motors, Ford ja Chrysler ovat anomassa kongressilta 25 miljardin dollarin eli runsaan 20 miljardin euron rahoitusapua konkurssien välttämiseksi.

Anomuskierros on jo toinen. Amerikkalaiset edusihmiset ihmettelevät poliittiselta laidalta toiselle, onko joku GM tukemisen arvoinen kohde, kun sillä on jo ennestään velkaa vaatimattomat 45 miljardia dollaria eli noin 36 miljardia euroa. Fordin velkataakka euroina on runsaan 20 miljardin luokkaa ja yhtiön johto on ilmoittanut putiikin pysyvän nykyistä tahtia pystyssä vielä ensi vuoden lopulle saakka. GM:n ja Chryslerin kohdalla kysymys on ilmeisesti vain kuukausista.

Nyt naapurimaa Ruotsissa, jonka kansantaloudelle autoteollisuudella on miltei yhtä iso paino kuin Yhdysvalloissakin, on tajuttu, että GM:n omistama Saab ja Fordin Volvo ovat molemmat myynnissä aikana, jolloin ostajia ei ehkä löydy. Hallituksen on tultava apuun ja valtion otettava ainakin väliaikainen omistajan rooli.

AUTOTEHTAIDEN KANSALLISTAMISEN kannattajaksi ilmoittautui jo muutama päivä sitten sotkujen jälkeen uudelleen suurimman oppositiopuolueen sosiaalidemokraattien johtoon kiivennyt Mona Sahlin. Talouskommentaattorit kiiruhtivat esiintymään epäilevinä Tuomaina: sellaistakin mennyttä asiaa kuin Britannian Labourin tekemiä muinaisia autotehtaiden kansallistamisia muisteltiin hartaina. Niihin temppuihin loppui Britannian maine autojen valmistajana, eikä luottamus Vauxhallin laatuun palannut enää koskaan.

Tiistaina asiantuntijat havaitsivat jo auto-ongelman nykyisen ydinkysymyksen. Kansanvälisen taantuman aikana kukaan ei osta autotehtaita, eikä ainakaan maksa sellaisista hankinnoista käypää hintaa. Valtion on siis tultava ainakin autoteollisuuden väliaikaiseksi omistajaksi, ennen kuin Volvosta tulee ranskalainen, korealainen tai kiinalainen.

Nyt muistutetaan Volvon tuloksellisesta entisestä yhteistyöstä ranskalaisen Renaultin kanssa. Jokin Huyndai olisi ruotsalaisena autonvalmistajana pelottavampi ilmiö.

LAHDEN TAKANA on huomattu sekin, etteivät Saab ja Volvo ole amerikkalaisten jättiläisten osina päässeet taloudellisten ja ekologisten autojen kehittämisen kärkipaikoille. Volvo sai aikoinaan haltuunsa pienten autojen valmistamiseen erikoistuneita tehtaita ja teknologiaa ostaessaan hollantilaisen DAF:n. Kumouksellinen hihnavariaattori ei kuitenkaan kelvannut ökyrikkaille tai sellaisiksi itsensä kuvitteleville citymaasturien ostajille. Ja sitten tuli pää vetävän käteen.

Taloustaivaan synkentyessä ekologisten autojen tuottajilla menee edelleen suhteellisen hyvin. Detroitin Toyota tuottaa Prius-hybridejä, joita jonotetaan edelleen myös Yhdysvalloissa. BMW lanseeraa Euroopan keskuksissa pieniä, muinaisen Morris Minin näköisiä sähköautojaan.

Monien arvioijien mielestä autoteollisuuden lama on ainakin osaksi näköalattomien öykkärijohtajien syytä.

General Motorsin ja Chryslerin pääjohtajat ovat ilmoittaneet tyytyvänsä yhden dollarin vuosipalkkoihin, kunhan kongressin rahoitus vain saadaan järjestetyksi.

Kirjoittaja on Sanomalehti Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja, joka jää eläkkeelle ensi vuonna.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.