Ruotsin sotilasmahti hiipuu

Ruotsi oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten Pohjolan kiistaton sotilasmahti, joka ylläpiti maailman suurimpiin kuuluvia ilmavoimia. Pohjolan vakautta niin itään kuin länteenkin turvasi 30 ruotsalaisprikaatia ja 600 lentokonetta.

Vuonna 1970 Ruotsin puolustusmäärärahat olivat kahdeksan kertaa suuremmat kuin Suomessa ja kolme kertaa suuremmat kuin Nato-maa Norjassa. Osana Ruotsin 1950-luvulla käynnistettyä Den svenska linjen -ydintutkimusohjelmaa oli kulkenut omien uraanivarojen hyödyntämiseen tähdännyt ydinasehanke.

Ydinasepelotetta pidettiin niin tärkeänä osana uskottavaa puolustusta, että monet uskoivat aseohjelmien jatkuneen salaisina vielä senkin jälkeen, kun Ruotsi oli liittynyt NPT- eli ydinsulkusopimukseen. Jättimäisen ja kukoistavan ruotsalaisen aseteollisuuden tuotteita vietiin kaikkiin maanosiin. Kalliit omat asejärjestelmät vinouttivat vuosikymmeniä kansantalouden rahavirtoja.

NYT TILANNE on täysin toinen. Ruotsi on muuttanut koko maanpuolustusajattelunsa. 1970-luvulta alkanut Ruotsin puolustusmäärärahojen karsiminen on edennyt niin pitkälle, että arvostelijoiden mukaan Ruotsista on tullut sotilaallinen tyhjiö. Nykyisin Ruotsi on Pohjolan selvästi pienin sotilasvoima, jonka kuitenkin pitää pystyä osallistumaan kansainvälisiin tehtäviin.

Hallitus on jäädyttänyt puolustusmenot nykyiselle, vajaan neljän miljardin euron tasolle vuoteen 2014 saakka. Ruotsin puolustusvoimien komentajan Håkan Syrénin tammikuinen mietintö hävittää rauhanajan asevelvollisuuden asevoimien taisteluorganisaatiosta.

Perusajatus on, että 50 000 henkilöön supistuvista asevoimista tulee käytännössä ammattiarmeija, jossa ei ole varusmiehiä - kustakin ikäluokasta koulutetaan puolustusvoimien tarpeisiin vain 4 000 vapaaehtoista.

Koulutusvaruskuntien määrää, panssarivoimia ja ilmavoimia leikataan, ja sadoista tarpeettomista upseereista pitäisi päästä eroon. Talven mittaan suunnitelmia on kaiken aikaa tarkisteltu ja muun muassa Gotlannin saaren demilitarisoinnista on luovuttu.

RUOTSIN ARMEIJAN tehtäväksi on määritelty "puolustaa maata, sen perusarvoja ja intressejä operaatioilla globaalisti Euroopassa, lähialueella ja omalla maaperällä".

Oman maan kamara mainitaan viimeisenä. Naapurimaa Suomi valmistautuu tosipaikan tullen taistelemaan omalla maaperällään. Suomen liikekannallepanojärjestelmä tuottaa kuukaudessa koolle seitsemän kertaa Ruotsin joukkoja suuremman noin 350 000 sotilaan jättiläisarmeijan lähes puolta pienemmällä puolustusbudjetilla.

Ruotsilla on yhä selvästi Suomea vahvemmat meri- ja ilmavoimat. Viime aikojen kriisit ovat osoittaneet, että Pohjolan lähialueet eivät välttämättä ole yhtään vakaampia kuin ennenkään. Suomen, Ruotsin ja Norjan sotilaallisen yhteistyön tiivistyminen tulevaisuudessa on jo linjattu. Yhteinen merivalvonta saa jatkokseen yhteisen ilmavalvonnan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.