Sähkön hintaa tuplataan

Vientiteollisuutemme kilpailukyky riippuu pitkälti saatavilla olevan sähkön hinnasta. Myös kotitalouksien pärjäämiseen sähkön hinta vaikuttaa suuresti. On muistettava, että Suomessa on noin 600 000 sähköllä lämmitettävää kiinteistöä. Pitkien kuljetusmatkojen päässä olevaa vientiteollisuuttamme on auttanut Euroopan edullisimpiin kuuluva energia. Energian hinta on tärkeä tekijä myös metsäteollisuuden laskelmissa jatkaako se tuotantoaan Suomessa vai siirtääkö se tuotantoa ulkomaille, kuten Sappi nyt teki Kankaan paperitehtaan osalta.

Nyt kuitenkin Suomelle elintärkeän energian ja erityisesti sähkön hinnan nousua vauhditetaan. Yksin päätös lähteä mukaan Euroopan unionin sähkön hinnan harmonisointiin tuplannee sähkön hinnan Suomessa, kun verkkomme aikanaan saadaan yhdistettyä yhteiseurooppalaiseen sähköpörssiin.

Yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat tulevat toimimaan pohjoismaisen sähköpörssin tavoin hintoja nostavasti. Erityisesti vaikuttavat Itämeren alittavat ja suunnitteilla olevat sähkönsiirtokaapelit. Tällaista kaapelia tulee hallitus aluksi rahoittamaan 120 miljoonalla eurolla Viroon.

SÄHKÖMARKKINAPELUREILLE ei tulisi antaa vapaita käsiä nostaa sähkön hintaa sähköpörssien avulla. Runkoverkkoyhteyksiäkään kohti etelää ei pitäisi rakentaa ja vähiten veronmaksajien rahoilla. Hallituksen tie Suomen viemiseksi yleiseurooppalaiseen sähköpörssiin tulee olemaan kallis virhe, ehkä jopa katastrofi. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomio energian ja erityisesti sähköntuotannon kotimaisuuden turvaamiseen.

Suomeen tuodaan tälläkin hetkellä yhden ydinvoimalan sähkö Venäjältä, mutta ilman takeita siitä, että tuonti toimisi luotettavasti. Muutama vuosi sitten kävi kovien pakkasten aikana niin, että Suomeen ei saatu sovittuja sähkötoimituksia Pietarin sähköntarpeen takia. Sen paremmin Ruotsista ei saatu sovittua määrää sähköä tuolloin. Tänä talvena jopa sähkön loppuminen olisi ollut lähellä, jos vientiteollisuutemme olisi kuluttanut, kuten ennen lamaa.

Norjan öljy- ja kaasuvarallisuuden arvon ollessa noin 600 miljardia Suomen turpeen arvoksi on arvioitu noin 800 miljardia. Tämä osoittaa Suomen luonnonvarojen olevan suuria. Turve on suuri mahdollisuus Suomelle niin energian ja synteettisen polttoaineen tuotannossa. Turpeen käytöllä voitaisiin korvata lisääntyvä kivihiilen käyttäminen. Muun muassa Saksa tukee omaa kivihiiliteollisuuttaan voimakkaasti.

Turpeen nostosta on kuitenkin määrättyjä haittoja ja ne täytyykin minimoida mahdollisimman pieniin myös valtiovallan panostuksin. Tarvitaan myös uutta tekniikkaa ja puhdistustoimia turpeen vesistölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Turpeella voisimme vähentää riippuvuuttamme ulkomailta tuotavasta energiasta.

ON VIIMEINKIN aika tehdä jo 1990-luvun puolivälistä roikkuneet energiaratkaisut ja varmistaa oma sähköntuotanto, mutta niin, että sähköä ei tuoteta vientiin. Omavaraisuutta voidaan lisätä myös paikallisesti. On hyvä, että Jyväskylä lähti mukaan Fennovoiman voimalahankkeeseen. Kaupunki voikin saada tuntuvaa hyötyä omakustannesähkönä.

Hallituksen toimet ihmetyttävät muutonkin, mutta nyt vaalien lähestyminen tuntuu herättelevän mitä erikoisempia irtiottoja. Hallituksen eri nurkilla nyt on äänenpainoja kohoteltu, että pienituloisen ihmisen edestäkin pitäisi jotain tehdä, eikä vain laskea rikkaiden veroja. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa hallituspuolueet muistivat kuitenkin vain alentaa rikkaiden veroja, mutta pienituloisten asia oli kaikilta visusti unohduksissa. Vaalipuheet jäävätkin vain vaalipuheiksi.

Kokoomuksen voimamies Sauli Niinistökään ei tunnu luottavan hallitukseen vaan on ehdottanut etsittäväksi viisaita miehiä ryhmään selvittelemään, mitä olisi oikein tehtävä.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.