Sähköpeitto korviin pakkasella

Viime viikonloppu oli tähänastisen talven kylmin. Mutta mikäs meillä suomalaisilla on nauttiessa kunnon hiihtokeleistä, kun asuntojen sisälämpötila lähentelee kahtakymmentä astetta. Lattialämmitys puolestaan pitää huolen, ettei villasukille tai muillekaan jalkineille ole tarvetta. Ja jos oikein palelee, aina voi kömpiä saunan lauteille hikoilemaan.

Toista se on maapallon toisella puoliskolla. Esimerkiksi Pekingissä hallitus säätelee asuntojen keskuslämmitystä. Patterit napsahtavat päälle joka vuosi marraskuun 15. päivä ja lämpöä riittää maaliskuun 15. päivään saakka. Jos paukkupakkaset sattuisivat iskemään vaikkapa marraskuun alussa, ei paikallisten auta kuin palella - byrokratia ei jousta.

Kiinalaisten yhteishenki on ihailtavaa: koko kansa taistelee kylmyyttä vastaan yhdessä rintamassa. Tai niinhän sitä luulisi. Ulkomaalaisten asuttamille alueille ja hienoimmille hotelleille heltiää nimittäin viikko lisälämpöä neljän kuukauden molemmin puolin.

Ison-Britannian kaltaisessa sivistysvaltiossakin on totuttu palelemaan talvella, vaikkei ulkona mittari olisikaan edes miinuksen puolella. Sain itsekin tuta brittiläisestä energiapolitiikasta sekä jäätävän kylmistä asunnoista vuosi sitten Belfastissa.

Sähköä käydään lataamassa ruokakaupoista tai huoltoasemilta sähkökortilla, eikä se ole halpaa. Viikossa rahaa voi palaa sähköön kymmenenkin puntaa, vaikka lämmitys olisi päällä vain seitsemän tuntia päivässä. Melko kallista. Toisaalta piheille järjestelmä on ihanteellinen, sillä sähkön kulutusta on helppo säädellä katkaisemalla lämpö, jos ei itse ole kotona.

Sähkökortin käytössä on kuitenkin omat ongelmansa: jos komeroon kätkettyä mittaria unohtaa tarkkailla, saattaa jonakin iltana huomata olevansa ilman valoa, lämpöä ja kuumaa vettä.

Odota siinä sitten koko yö kauppojen aukenemista.

Suomi taistelee kärkisijoista, kun etsitään Euroopan lämpimimpiä taloja - mikä ei ehkä ole kaikkein mairittelevin meriitti näin ilmastonmuutoksen kynnyksellä. Pienellä vaivalla voisimme puhdistaa mainettamme, sillä esimerkiksi yhden asteen muutos sisälämpötilassa ei vielä päätä palella, mutta energiaa kuluu viisi prosenttia vähemmän.

Toisaalta silloin saattaisi jo joutua turvautumaan villasukkiin, sisälläkin.

Meillä lämmitys imee siis energiaa, mutteivät ne kylmissä taloissa asuvat brititkään mitään pulmusia ole. Saarivaltion kodeissa poltetaan nimittäin sähkötakkoja. Paloviranomaiset eivät moisia laitteita suosittele, mutta silti ne kuuluvat lähes joka talon perusvarustuksiin. Kuten perinteiset kuumavesipullot, muut sähköpatterit ja sähköllä lämpenevät huovat. Irlantilainen ystäväni oli ihmeissään, kun kummastelin hänen sähköpeittoaan, jollainen muuten aiheuttaa Briteissä vuosittain 5 000 tulipaloa.

- Eikö teillä Suomessa ole sähköhuopia?, hän kysyi, mutta muisti sitten, että meillä on ne Euroopan lämpimimmät talot.

Suomessa energiaa palaa turhan kuumiin asuntoihin, muualla sähköä kuluu peittoihin, takkoihin ja muihin lämpövälineisiin. Minä ja irlantilainen ystäväni taidamme olla aika tasoissa, ainakin mitä tulee maapallon tuhoamiseen.

Kirjoittaja on opiskelija ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.